Kansan Talous Talousseurantaa ja muuta tarkkailua

St1 - esimerkillinen suomalainen innovoija

 

Alunperin suhtauduin hyvin skeptisesti St1:n vetämään syvälämpöhankeeseen Espoon Otaniemessä: 

http://www.st1.fi/uutiset/tiedotteet/st1-n-geolammon-pilottihankkeen-luotausporaus-alkanut-espoossa

Mutta tarkemmin asiaa pohdittuani  minulle valkeni, että kyseessä on juuri sen kaltainen rohkea hanke joilla Suomen talous tullaan nostamaan uuteen kasvuun.

Uuden kasvun idut löytyvät aina yllättävistä suunnista (tällä kertaa alhaaltapäin, noin 7 kilometrin syyvyydeltä) ja ne herättävät ensialkuun suuria epäilyksiä ja jopa hilpeää naureskelua vrt. "langaton taskupuhelin joka iikalle vauvasta vaariin".

St1 tekee juuri sellaista työtä minkä olisi alunperin pitänyt kuulua valtiollisten energiayhtiöden strategiseen toimenkuvaan, eli kehittää kotimaisia uusiutuvan energian tuotantomuotoja. Hienoa kuitenkin, että yksityinen yritys on näin esimerkillisesti ryhtynyt tällaisen edelläkävijän rooliin.

Uuden löytämiseen liittyy tietysti aina suuri epäonnistumisen riski, mutta se on vain rohkeasti otettava ja hyväksyttävä asiaankuuluvana seikkana. Kaikkia rohkeasti yrittäviä on vilpittömästi kannustettava ja toivottava parasta. Suuret onnistumiset kantavat aina satoa koko yhteiskunnallemme.


Toivotaan, että myöskin valtiolliset energiayhtiöt palaisivat niille luontevampaan toimenkuvaan, maailmalla seikkailun sijaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Petteri Hiienkoski

Jep. Ilahduin suuresti nähtyäni uutisissa siitä, että Suomessa on ryhdytty vakavissaan kokeilemaan geotermisen energian hyödyntämistä! Seuraan innolla hankkeen etenemistä.

Pauli Leinonen

Niin, jompaakumpaa sieltä tulee, lämpöä tai öljyä. Jos vaan tarpeeksi syvälle päästään.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Onko tarkoitus että toiseen reikään pumpataan kovalla paineella kylmää vettä ja se menee kallion rakojen kautta toiseen reikään josta nousee ylös? Matkalla kallion rakosissa se lämpenee? Mikä on reikien välimatka alhaalla? Jos välimatka alhaalla on kilometrin, silloin kallion tilavuus josta lämpöä imetään on kuutiokilometrejä.
Maallikolla herää epäilyksiä, miten saadaan niin suuri paine että se jaksaa painaa veden nousureikään asti? Eikö kallio nopeasti jäähdy, eikä lämpöä ehdi siirtyä tilalle. Jos reiät ovat alhaalla yhdessä, silloin ainakaan ei saada revittyä kalliosta paljoakaan lämpöä.
Nousureiän pohjalle pitäisi saada pumppu?

Tapani Lahnakoski

Tuo vaakasuuntainen virtaus on varmaan se isoin riski. Sinne ei taida vapaaehtoisia löytyä poraamaan vaakareikää.

Vaikka reiät olisivat toistensa lähellä, kyllä sieltä lämpöä saadaan reulusti, vaikka pelkästään puolen kilometrin putkissa alapäässä, siis yhteensä kilometrin pätkän.

Virtauksessa ei ole ongelmaa, jos se saadaan käyntiin. Reipas lämpeneminen tekee melkoisen paineen tulopäässä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

..juuri tuolla tavalla pitäisi toimia ja putkien väli on kilometri kuten arvasit.

Vaikka tässä tulisikin huti, niin mielenkiintoista geologista aineistoa on jokatap tiedossa..

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Kilometrin pituisen reiän sisäpinta-ala on noin 200 neliömetriä. Sen läpi pitäisi imeä 40 megawatin teho, lämpötilojen ero on pieni. Luulen että siitä ei saada kuin murto-osa tehosta. Joku nuorempi varmaan osaa laskea miten suuri pinta-ala tarvitaan kun lämpätilero on vaikkapa 60 astetta. Lisäksi pitäisi tietää lämmön johtumisnopeus kiven sisässä kun lämpöä tulee jäähtyneeseen kohtaan.

Tapani Lahnakoski

Noinko ohueksi tiedät poranreiän?

Olkoon niin. Lämpötilaeroksi pinnalla lähdön ja tulon välillä voidaan olettaa 80 astetta. Tällöin virtausnopeus on n. 120 litraa sekunnissa. Lämpöä siirtyy jo veden mennessä alas pitkällä matkalla ihan riittävää vauhtia. Sen jäähtyminen loppupäässä on paljon isompi ongelma, jos yläpään muutamaa kilometriä ei pystytä eristämään.

Isoimpana riskinä pidän tätä vaakavirtauksen onnistumista ja myös pohjavesien sekoittumista.

Ei taida vielä olla kovin tarkkoja tietoja projektin toteuttamisesta tarjolla.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Geoterminen on yksi varteenotettava energiatuotanto. Siinä on yksi mutka matkassa, jos maat liikkuvat vuodesta toiseen, niin miten se vaikuttaa 7 kilometrin putkeen eli rikkoutumisina.

Se on hyvä, että aletaan tutkimaan soveltuuko maaperä geotermisen lämmön tuottamiseen, toivottavasti ettei lämpöä jouduta hakemaan liian syvältä.

Käyttäjän PekkaReiman kuva
Pekka Reiman

Näissä teknologiakokeiluissa on aina paljon erilaisia epävarmuustekijöitä, joita ei parane poistaa syytämällä kassavirtaan setelitukkua, vaan kehittämällä ja peilaamalla toiveet laskelmin ja mittauksin kohti termodynamiikan, tai jonkin muun luonnontieteen perussääntöjä. Uskon, että ST1:lla on ollut muutama asiantuntija laskemassa lämpösiirtymiä ja metrimääriä, jotta tavoiteltu tuotto saadaan aikaan kannattavasti.
Viime viikolla julkaistiin toinenkin odottamani luontoenergiauutinen. Vihdoinkin ryhdyttiin rakentamaan merkittävän kokoista pystyakselista tuulimyllyä. Myös tässä on varmasti punnittu erinäisiä lujuusopillisia ja värähtelyteknisiä kysymyksiä: tämän tyyppinen tuulimylly ei ole sata metriä korkea tolppa, jonka nokkaan on hilattu dieselveturin kokoinen massa, jolloin muodostuu satunnaisilla taajuuksilla värähtelevä resonaattori ympäristön asujamiston iloksi. Moni muukin asia on pystyakselisella tuulimyllyllä toisin.
Tämä - samoin kuin geotermisen energian edellytysten - laskenta on hieman korkeampaa matematiikkaa, kuin syöttötariffin laskenta. Olisiko syytä keskittyä tämän tyyppisiin oikeisiin tuotekehityshankkeisiin, kun osaamme senkin homman. Nämä teknologiarypistykset voivat joskus poikia rahaa takaisinkin päin.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Vuosia sitten kirjoiteltiin sellaisesta keksinnöstä jossa ylhäällä potkurin akselissa oli hydrauliikkapumppu. Maan pinnalla oli moottori joka muutti nesteen virtauksen pyörimisliikkeeksi. Sen piti olla mullistava keksintö, mutta eipä ole kuulunut siitä mitään.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

..kiitos kaikille kommenteista!

Niin, suurin riski liittynee tuohon maaperän tyyppiin ja rakenteeseen 7 km syvyydessä. Mutta sittenhän se asia selviää.

40MW teho lienee vain valistunut arvaus; Tuutista tullee jotain 0-40MW väliltä ulos. Mutta koska kaikki lämpö on ilmaista, niin kannattavuusraja lienee jo jossain 10MW paikkeilla.

Lämpötilan pitäisi olla riittävä sillä esim Norjassa maaperän ns. lämpögradientti on n. 20C/KM eli 7 kilometrissä olisi 140C.

Toimituksen poiminnat