=8) Talousseurantaa ja muuta tarkkailua

Ohjelmistoasiantuntijoiden työlupien tarveharkinnasta luopuminen

Teknologisen kehityksen painopisteet ovat aina olleet jatkuvassa muutoksessa.

Teollistumisen aikakautena vahvimpia teknologioita olivat koneenrakennus, sähkötekniikka ja kemia.

Transistorin keksiminen 50-luvulla johti lopulta "piin valtakauteen" ja digitaalielektroniikan sekä (käytännöllisten) tietokoneiden syntyyn.

Tällähetkellä teknologinen painopiste on ohjelmistoteknologiassa. Merkittävä vaikutin siihen on ollut lähes huomaamatta tapahtunut open-source-vallankumous. Se on ollut huima paradigman muutos, mikä on siirtänyt suuren osan ohjelmistoteknologian peruskehityksestä yksityisestä (proprietary) yhteiseksi ja julkiseksi. Tuloksena on ollut ennennäkemätön tuottavuusloikka ohjelmistoalalla.Tuon vallankumouksen hedelmiä on mm. lähes koko internetin ohjelmisto-infrastruktuurin syntyminen globaalin, open-source-joukkovoiman avulla. 

 
---

Ohjelmistojen kehittäminen on immateriaalista, luovaa tuottamista. Ainoa rajoite on siis ainoastaan ihmismielen kyvykkyys ja luovuus.

Tuotannon immateriaalisuus aiheuttaa sen, että työntekijöiden todelliset tuottavuuserot paljastuvat karusti. Ohjelmistosuunnittelijoiden keskinäiset tuottavuuserot voivat olla monikymmen- tai jopa satakertaisia. Historiallisesti ei ole koskaan ollut sellaista tilannetta, että työntekijöiden tuottavuudessa olisi ollut näin suuria eroja. Siksi aiheesta on ehkä myöskin hieman hankala käydä julkista keskustelua.

Tuottavuuseroista on onkin ehkä helpompi keskustella rinnastamalla ohjelmistotuotanto musiikin tuotantoon, sillä samankaltainen ja samasta syystä johtuva tuottavuusero paljastuu sieltäkin.

Huippuartisit keräävät itselleen alan liikevaihdosta arvatenkin luokkaa 90%. Ja vieläpä täysin ansaitusti, sillä huippujen ja "vain hyvien" artistien välillä on huimaava ero kyvyssä tuottaa korkeaa laatua ja avata täysin uusia polkuja taiteen tekemiseen. Joku on jopa todennut, että taiteessa keskinkertaisuudella ei ole merkitystä.

Musiikissa, ja taiteessa ylipäänsä, hyväksytään siis huimat tuottavuuserot. Sama pitäisi hyväksyä muussakin luovassa tuotannossa, kuten ohjelmistotuotannossa. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan yhtä tyly kuin taiteessa, sillä ohjelmistotuotannossa tarvitaan myöskin aivan tavallisia peruskoodareita.

Kaikkien ei siis tarvitse loistaa yhtä kirkaasti, vaan ihan perusosaamisellekin on myös selkeä tarve ohjelmistotuotannossa. Tehokkaat tiimit vaativat aina sopivan yhdistelmän erilaisia osaajia ja kompetensseja, eikä pelkästään huipuista koostuva tiimi edes toimisikaan käytännössä.

Ohjelmistosuunnittelijoiden työmarkkinat ovat nykyään täysin globaalit ja alan huipuista käydään kansainvälisesti kovaa kisaa. Siksi Suomen tulisi luopua kaikista niistä esteistä, jotka hidastava ulkomaisten "supernörttien" rekrytointia. Yksi "supernörtti" kykenee työllistämään ympärilleen useamman peruskoodarin, sekä muita alan erityisosaajia. Suomalaisille yrityksille on suureksi eduksi, että ne saavat huippulahjakkaan, tai jonkin kapean ohjelmistoteknologian erityisosaajan, nopeasti palvelukseensa.  

Siksi valtion tuleekin luopua ohjelmistoasiantuntijoiden työlupien tarveharkinnasta ja siten helpottaa suomalaiset yritysten globaalia rekrytointia ja sitä kautta kohentaa kansainvälistä kilpailukykyämme.

 

--

+ Puheet ohjelmistoalan "työvoimapulasta" tarkoittavat juurikin pulaa huippuosaajista eikä peruskoodareista, joita on yllinkyllin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Reijo Jokela

"Musiikissa, ja taiteessa ylipäänsä, hyväksytään siis huimat tuottavuuserot. Sama pitäisi hyväksyä muussakin luovassa tuotannossa, kuten ohjelmistotuotannossa".
Nuohan hyväksytäänkin. Esim. Rovio, Supercell jne.

Toimituksen poiminnat