*

=8) Talousseurantaa ja muuta tarkkailua

Dollarin reservistatus - siunauksesta kiroukseksi

  • Kuva1: USA:n valtionvelan kehitys (klikkaa isommaksi)
    Kuva1: USA:n valtionvelan kehitys (klikkaa isommaksi)
  • Kuva2: Ulkomaiset valtionvelkakirjaomistukset (Treasuries)
    Kuva2: Ulkomaiset valtionvelkakirjaomistukset (Treasuries)
  • Kuva3: FED:in hallussa olevat valtionvelkakirjat
    Kuva3: FED:in hallussa olevat valtionvelkakirjat

 


Dollarin reservistatus globaalina maailmanvaluuttana on tuottanut USA:lle ennenäkemätöntä, lähinnä velkaantumiseen, perustuvaa hyvinvointia jo kymmeniä vuosia. Mutta nyt ilmassa on merkkejä, että tuo amerikkalainen hyvinvointia luova Sampo on muuttumassa  tuhomekanismiksi, joka saattaa romahduttaa koko Yhdysvaltojen talouden.

Dollarin asema maailmanvaluuttana alkoi sotien jälkeen (Bretton Woods, 1944) ja sinetöityi lopullisesti, kun USA sai öljyntuottajavaltiot suostumaan ottamaan dollarin kaiken käymänsä öljykaupan kaupankäyntivaluutaksi, jolloin syntyi ns. petrodollarijärjestelmä. Järjestelmän ansiosta öljyä ostavat valtiot joutuvat ylläpitämään dollarivarantoja ja öljyntuottajamaat sitävastoin alkoivat sijoittaa ansaitsemansa dollarit USA:n valtionvelan rahoittamiseen ostamalla ns. Treasury-velkakirjoja (bonds).

USA:n ja öljyntuottajien välinen petrodollariliitto betonoi dollarin aseman globaalissa kaupankäynnissä sekä talletusten turvasatamana. Dollaria voisi jopa nimittää "paperikullaksi", sillä kulta on toiminut historiallisesti vastaavassa asemassa kaupankäyntivälineenä sekä varojen arvon tallettajana.

Dollarin reservistatuksen ansiosta USA on kyennyt ennennäkemättömään velkaantumiseen, sillä USA:n tärkeimpien kauppakumppanien lisäksi lukuisat muut valtiot tallettavat varojaan Treasury-velkakirjoihin, jolloin USA:lle on aina tarjolla edullista rahoitusta. Reservistatuksen ansiosta sekä velanotto, että kaupankäynti tapahtuvat tietysti myös täysin ilman valuuttariskiä.

Koska suuri osa liikkellä olevasta dollarimäärästä (puolet?) on USA:n ulkopuolella, laskee se merkittävästi kotimaista inflaatiopainetta ja mahdollistaa tavanomaista alhaisemman korkotason, mikä puolestaan helpottaa kotimaista velkaantumista. USA:ssa yritykset ja kotitaloudet ovatkin velkaantuneet merkittävästi. Mikäli kaikki liikkellä olevat dollarivarat palautuisivat yht'äkkiä takaisin USA:an, aiheuttaisi se sellaisen inflaatio- ja korkoloikan, että se romahduttaisi koko talouden.


Tuore presidentti Donald Trump on syyttänyt Kiinaa epäreilusta kaupankäynnistä, mutta tilanne on todellisuudessa täysin päinvastainen; USA on ostanut edullisia tuotteita Kiinasta ja Kiina on rahoittanut saamillaan dollareilla USA:n valtiota. Saasteet ja työntekijöiden riistäminen ovat jääneet Kiinaan.

USA:n valtionvelalle on myöskin tulossa huima loppuale ("Final Discount!") jo nyt näköpiirissä olevan USA:n valtion velkakirjojen leikkauksen johdosta. Näinpä ollaankin kohta tilanteessa, jossa Kiina on tullut osaltaan tahattomasti rahoittaneeksi mm. Afganistanin ja Irakin sotaseikkailut.


Valtionvelakirjojen arvon leikkaukseen ollaan joutumassa vuoden 2001 dotcom-kuplasta lähteneen, alati kiihtyvän, velkavyöryn seurauksena. Vuonna 2001 USA:n keskuspankki laski korkotasoa, jotta dotcom-kriisistä selvittäisiin. Koronlasku johti lopulta vuoden 2008 ns. subprime-asuntolainakriisiin (subprime = roskalainoja).

Subprimekriisistä selvittiin pankkien TARP-hätälainoituksella ja kansallistamalla pankkeja (mm. FannieMae, FreddieMac, AIG (Lehman Brothers kaatui)). Lopulta myöskin laskettiin ohjauskorko nollaan ja aloitettiin talouden rahaelvytys (Quantitative Easing (QE)). Tämä kiihdytti entisestään velanottoa ja arvostuskuplien syntymistä ja nyt ollaan tilanteessa, jossa USA:n valtionvelka 105%/BKT (kuva1) ja budjettivaje -3.3%  (2016), eikä velkaantumiselle ole minkäänlaista loppua näkyvissä.

DOW-indeksi leijuu korkeuksissa tyhjän päällä, yli 20000 pisteen ennätystasossa ja yritysten (talousnobelisti Peter) Schillerin-P/E arvostuskertoimet ovat luokkaa 28, joita on nähty aiemmin ainoastaan vuosina 1929 ja 2001. Ja jo nyt helmikuussa nykyinen nousukausi tule olemaan kolmanneksi pisin vuoden 1850 jälkeen.


Seuraavassa "Korkea Velkajännitys"-jaksossa liikepankkien sijaan velkavyöryn alta pitääkin pelastaa keskuspankit, eli ts. niiden isäntävaltiot. Kuinka valtioita sitten pelastetaan? Tavanomainen valtio tekee sen leikkaamalla menojaan (IMF:n komennossa). Mutta USA on tietysti aivan liian iso pala IMF:lle, joten USA tulee yksipuolisesti leikkaamaan (tai inflatoimaan) velkakirjojensa arvoa, jolloin ulkomaiset velanantajat jäävät nuolemaan näppejään.

USA:n suurin velanantaja on Kiina. Mutta onpa Kiinallakin oma talousaseensa; Se voi myydä hallussaan olevat Treasuries-velkakirjat markkinoille, mikä romahduttaa niiden arvon. Velkakirjojen romahtaessa niiden korko pomppaa ylös. Tämä vaikeuttaa ratkaisevasti USA:n valtion velkarahoitusta. USA:n markkinakorot (esim. asuntolainakorot) ovat yleensä sidottuja Treasury-korkoon, joten myös nekin pomppaavat ylös, jolloin velkaantuneet kuluttajat ja yritykset joutuvat vaikeuksiin. Ja lopulta koko velkahäkkyrä lysähtää kasaan. 

Voidaan yksinkertaisesti sanoa, että Kiinalla ja USA:lla on tuhoisat talousaseet viritettyinä toistensa ohimoille.


Dollarin reservistatus oli/on huono idea, jolla on normaali huonon idean lyhyt elämänkaari: Alussa oli kivaa, mutta sitten ei enää ollutkaan. Minkään valtion valuutalla ei saisi olla globaalin reservivaluutan statusta. Valuutan globaal reservistatus johtaa luonnottoman alhaiseen korkotasoon ja sen myötä holtittomaan kotimaiseen ja julkiseen velkaantumiseen. Lisäksi se aiheuttaa vaarallisen keskinäisriippuvuuden reservivaluuttaa hallitsevan maan ja sen kauppakumppaneiden välillä.

Dollarin reservistatus pitäisikin purkaa hallitusti, sillä sen kohtalonhetket ovat jokatapauksessa muutoinkin jo kohta käsillä. 

Hallitun purkamisen sijaan tulemme kuitenkin näkemään jotain muuta, kuten em. velkaleikkaukset ja/tai dollarin arvon romahduksen hyperinflaation kautta.

Savun hälvettyä onkin sitten aika suunnitella aivan uusi rahajärjestelmä. 

Vai onko kuitenkin edessä paluu takaisin Bretton Woods -järjestelmään (ts. osittaiseen kultakantaan), mikä vallitsi ennen vuotta 1971?

 

 

Note!: Jos joku vielä ihmettelee miksi jenkeillä on ollut varaa kaikkiin sotiin ja hienoihin sotaleluihin, niin se johtuu juuri dollarin reservistatuksen tuomasta alhaisesta inflaatiosta ja ulkomaisen lainauksen edullisuudesta.

 

--

Kuvat: StLouis FED Research


 

+ olen talousharrastaja enkä ammattilainen. Korjailkaa vain vapaasti  jos/kun löytyy virheitä.


+ näitten meikäläisen juttujen sijaan kannattaa mielummin kuunnella Youtubesta sellaisia talousjärkäleitä kuten: Jim Rogers, Marc Faber, David Stockman, Robert Schiller, Hugo Salinas Price, Carl Icahn, Martin Armstrong  ja myös vähemmän tunnettuja talousviisaita kuten: Mike Maloney, Doug Casey, Peter Schiff, Harry Dent, David Hoffman, Jim Richards, Michael Pento

+ FED on nyt suurin valtion rahoittaja kuva3. Tieto löytyy myös FED:in tasejulkaisusta. USA on siis Japanin tiellä, jossa keskuspankki (Boj) omistaa jo 40% valtionvelasta. Japanin valtionvelka on nyt 235%/BKT . Japani on talousteknisesti jo konkurssissa, ja odottaa vain hyperinflaation puhkeamista.

+ Noita FED:in käppyröitä voi itsekin taiteilla täällä. Tarjolla runsaasti erilaisia talousdatasarjoja.

+ ulkomaiset velkakirjanhaltijat ovat kaukaa viisasti vähentämässä niiden omistusta, kuva2

+ USA:n valtionvelan suurimmat rahoittajavaltiot.

+ USA:n velkakello

+ dokumentti subprime-kriisistä ja tulossa olevasta vieläkin suuremmasta finanssikriisistä:

 

"Overdose: The Next Financial Crisis", tekstitetty englanniksi, klikkaa tekstit päälle alapalkin tekstinappulasta

 



Lopuksi luovutan vielä Youtube-puheenvuoron meksikolaiselle, hienolle herrasmiehelle,

 

 kauppamies-miljardööri-sijoittaja-kirjailija Hugo Salinas Price:lle 

 

Salinaksen haastattelutiivistelmä:

"

The world central banks are trying to “stop a deluge of liquidations.” Mexican billionaire Hugo Salinas Price explains, “It means that the owners of the debt get wiped out. Somebody owns all that debt. It can’t be liquidated. It’s going to go into default, and that will mean a loss for all those holders of debt. . . . People think they have jillions of dollars or euros or whatever currency, and it’s all going to come to nothing, it can’t be liquidated. The debtors cannot pay. . . .Greece is the whole world. The whole world is in huge debt, which is unpayable. . . . So, this thing is like a cloud that is hanging up there, and then it begins to rain. The whole debt is going to come down like a cloud burst. We are going to be drowning in worthless paper. . . . I think the world is going to have an epileptic fit.”

", Youtube-taloustoimittaja (ex-CNN), Greg Hunter 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Olipas hienoa kaunokirjallista tekstiä!

--

Amerikka on tosiaan pahasti sotkussa; tekee ihan pahaa lukea jenkkiläisten nettisivustojen kommenttiketjuja. Amerikkalaiset ovat täysin jakautunut kansa. Me suomalaiset olemme kuitenkin kaikenkaikkiaan pääosin maltillisell keskilinjalle pakkautunutta väkeä.

Amerikan vuosikymmenten aikaiset virheet ja harhailut ovat nyt vihdoin tulossa kulminaatiopisteeseensä.

Herra Trumpin valinta presidentiksi on tulosta kaikista menneistä virheistä ja hän tulee myös päättämään tämän murheellisen aikakauden.

Positiivista on se, että uusi aikakausi on nyt lähellä. Seuraavissa vaaleissa näemme aivan eri henkilöt ja aivan eri agendat.

Ja toivoakseni vaalien jälkeen uuden ja paremman Amerikan Yhdysvallat.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kiitos linkistä Amos!

Rahajärjestelmäkysymys on major-ongelma; Nyt ollaan oltu n. 45 vuotta irti kultakannasta ja nyt fiat-rahat ovat kaatumassa.

Mikä olisikaan ideaalinen rahajärjestelmä? Nykyinen meno, jossa valuutat jatkuvasti inflatoituvat, ei voi jatkua, vaan parempaa pitää keksiä tilalle.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Pitäisi erottaa store of value ja inflatoitava valuutta toisistaan mielestäni - store of value keskuspankkitilin muodossa:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218018-k...

Ja mannaa kansalle rahana, jolla on expiry date:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202684-p...

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203298-h...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #4

Olen samoilla linjoilla kanssasi.

Glass-Stegallin purkaminen oli paha virhe, joka tosiaan osaltaan johti subprime-kriisiin.

Ehkä jako voisi mennä, niin että olisi erikseen talletuspankkitoiminta, sijoituspankkitoiminta ja "kasinopankki"-toiminta.

Talletuspankit olisivat valtion takaamia, liikepankeilla ei olisi mitään valtiontakausta (no-bail-out). Kasinopankeissa voisivat halukkaat harrastaa johdannaisveikkausta täysin omalla riskillään ja olisivat täysin irti muusta pankkitoiminnasta.

Voisiko olla jopa niin, että olisi valtiollinen talletuspankki, jossa olisi automaattisesti tili jokaiselle suomalaiselle. Se myöntäisi asunto ja kulutuslainoja aiempaan lainahistoriaan perustuvalla koron riskimarginaalilla ts. korkomarginaali laskee ajan (elinkaaren) kuluessa, jollei ole luottohäiriöitä. Mahd. kansalaispalkka (negatiivinen tulovero) maksettaisiin myös tälle tilille.

Store-of-value-raha, voisiko se olla esim. kultakantainen globaali rahayksikkö? Se olisi ainakin stabiili, sillä kullan määrä lisääntyy n 1% vuodessa.

--

Jokatapauksessa talletus- ja liikepankkitoiminnasta pitäsi tehdä jotain niin tylsää rahatalouden perustoimintaa, ettei juuri kukaan haluaisi olla enää niissä töissä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #5

Hyviä ehdotuksia, noiden kolmen "pankkityypin" lisäksi pitää ottaa kantaa myös maksujärjestelmään, jonka voisi leipoa joko erikseen tai kivijalkapankkien kylkeen:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199513-a...

"Store-of-value-raha, voisiko se olla esim. kultakantainen globaali rahayksikkö? Se olisi ainakin stabiili, sillä kullan määrä lisääntyy n 1% vuodessa."

En usko että kultakantaan ikinä enää palataan, enkä pidä sitä edes poliittisesti mahdollisena - jokin maailmanvaluutta olisi hyvä kyllä kehittää, mutta se on yhtälailla poliittisesti mahdotonta.

Lähtisin hakemaan ratkaisuja jotka voidaan toteuttaa yhden maan tasolla, ja keskuspankkitili kaikille + palvelusetelien painaminen onnistuisivat jo paikallisella päätöksellä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #8

Luin ko. linkin: "maksujärjestelmästä perusinfraa" näin juuri pitäisi olla.

Pitää toimia aina ja kaikissa olosuhteissa, eli myöskin osa huoltovarmuutta.

Eikä se tosiaan paljoa vaatisi: Suomen Pankille vain vähän ohjelmistohommia.

--

Jatkokehittelyä erillisille fiat ja store-of-value-rahalle (SOV):

Olisi järkevää luoda luonnollisia erillisiä fiat-alueita esim euroopassa: pohjoismaat, germaaniset maat, ja välimerenmaat + Ranska.

Lisäksi pitäisi olla maailmanvaluutta, että dollarin reservistatus ongelmalta vältyttäisiin (liian halpa raha eli ylivelkaantuminen, vaarallinen keskinäisriippuvuus).

Kulta antaisi luonnollisen pohjan jos sen taakse saadaan USA, EU, Venäjä, japani ja Intia. "Bretton Woods II":ssa voisi sitten olla esim 50% kultaa ja loppu em. fiat-alueiden korivaluuttaa.

Pitää perehtyä vielä lisää. Tässä on todella paljon selvitettävää. Mutta kuten todettua keskuspankkitili olisi helppo nakki.

--

Hyväksyn kaikkien puolueiden hyvät ehdotukset, mutta en leväperäisyyttä taloudenhoidossa ja rahapolitiikassa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Uusi ehjä linkki Amoksen viittamaan kansalaisten sähköisenn keskuspankkitiliin:

http://vasemmistofoorumi.fi/uusi/wp-content/upload...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tässä on hyvä tiedostaa, että vaikka sekä vasemmisto että itse olen sitä mieltä että rahaa voi painaa jos siltä tuntuu, niin ero näkemyksissämme on siinä, miten painettu raha pitäisi kohdistaa.

Vasemmisto haluaisi rahoittaa painetulla rahalla julkisia menoja, kun taas itse uskon sen johtavan työn tuottavuuden laskuun ja lopulta katastrofiin (julkissektorilta häviää täysin insentiivi tehostaa toimintaansa)

Tämän sijaan rahaa/palveluseteleitä pitää painaa suoraan kuluttajille, jotka kilpailuttaessaan pitävät huolen siitä, että joku juoksee kunnolla rahojen eteen.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Summausta ketjusta ja ehdotus jatkoksi:

1. Vasemmistoliiton ehdottama jokaisen kansalaisen keskuspankkitili:

http://vasemmistofoorumi.fi/uusi/wp-content/upload...

Palkat suoraan tänne kuten myös negatiivinen tulovero.

2. Valtio-omisteinen (ja takeinen) verkkopankki kulutus ja asuntolainaukseen.

Tilinä em. keskupankkitili. Kulutusluototus luottohistoriaan perustuvalla oppivalla algoritmilla ja tulotiedoilla. Asuntovälittäjät tekevät asuntolainan kiinnitykset suoraan järjestelmään. Puhelintuki.

3. Liikepankeille jää vain sijoitustoiminta ja yritysrahoitus.

4. "Johdannaiskasinot" täysin irti oikeista pankeista.

5. Luonnolliset (kulttuurisesti ja taloudellisesti) yhtenäiset fiat-valuutta-alueet.

6. Maailmanvaluutta, jotta reservistatusongelmista päästää eroon. Store-of-value-ominaisuus. Miten? Kullalla? Pitäisi saada n. 80% globaalista kullasta sen taakse, että on stabiili. Tbd.

Toimituksen poiminnat