=8) Talousseurantaa ja muuta tarkkailua

Suomen Target2-saamisiin kohdistuu aito riski

  • Kuva1: Euroalueen alueellisten keskuspankkien Target2-maksutaseet (Lähde: EKP)
    Kuva1: Euroalueen alueellisten keskuspankkien Target2-maksutaseet (Lähde: EKP)
  • Kuva2: Dallasin aluepankin maksutase (Lähde: StLouis FED)
    Kuva2: Dallasin aluepankin maksutase (Lähde: StLouis FED)

 

Mikä on Target2-järjestelmä?:

(Target2 = Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer, version 2)

(Esimerkkiparina Saksa (Bundesbank (BuBa)) ja Espanja (Banco de España (BdE))

 

Target2  on EKP:n hallinnoima maksuvälitysjärjestelmä, jonka kautta välitetään suuria euromääräisiä maksuja eri euromaiden liikepankkien asiakkaiden välillä. 

Esimerkiksi jos espanjalainen maanviljelijä ostaa saksalaisen traktorin, niin kaupan maksusuoritus välittyy maanviljelijän pankista ("Santander") saksalaisen traktoritehtaan pankkitilille ("Commerzbank"), yleensä juuri Target2-järjestelmän kautta. 

Liikepankin keskuspankkitilillä tulee olla aina maksuja vastaava määrä keskuspankkirahaa, sillä maksusiirto (payment order) tehdään Target-järjestelmässä aina keskuspankkirahalla.

BdE luo liikepankin keskuspankkitilille vakuuksia vastaan keskuspankkirahaa, joka on lainaa EKP:ltä  (Target-liability). Keskuspankkiraha on samalla tavalla lainaa, kuin liikepankkienkin asiakkailleen vakuuksi avastaan luoma raha. Tästä rahasta/lainasta liikepankki maksaa korkoa BdE:lle.

Saksan Bundesbankilla on taas puolestaan Target-saatavia (Target-claims) EKP:ltä niistä eurosiirroista, jotka Commerzbank ja muut Saksan liikepankit ovat vastaanottaneet muualta euroalueelta ja joista puolestaan EKP maksaa korkoa BuBa:lle (ECB Refinancing Rate) .

Mikäli Commerzbank tallettaa kertyneet ylijäämäeuronsa BuBa:ssa olevalle keskuspankkitilille, maksaa BuBa puolestaan talletuskorkoa Commerzbankille.

 


Target-järjestelmän epätasapaino:

Eurojen jatkuva, yksipuolinen siirtyminen Espanjasta Saksaan muodostaa kuitenkin ongelman Target-järjestelmään eli ns. Target-epätasapainon (Target-imbalance). 

Toisin sanoen Espanjalle muodostuu Target-maksutaseen (balance of payments) alijäämää (deficit) ja Saksalle Target-maksutaseen ylijäämää (surplus). 

Target-maksutaseen ylijäämä kirjautuu alueellisen keskuspankin taseeseen saatavana (asset) ja Target alijäämä vastuuna (liability).

Ideaalitilanteessa euromaksuliikenne on luonnostaan/itsestään tasapuolista eri euromaiden keskuspankkien välillä , jolloin alueellisten kansallisten keskuspankkien Target-maksutaseet ovat keskimäärin tasapainossa. 

Todellinen tilanne euroalueella on kuitenkin kaukana ideaalisesta, kuten kuva1 osoittaa.

 


Target2-järjestelmän perusongelmat ("valuviat"):


Euroalueen alueellisilta keskuspankeilta ei vaadita Target-tasapainon ylläpitämistä, sillä mitään vaatimusta tai aikarajaa epätasapainon korjaamiselle ei ole, ja sen määrällisenä ylärajana on vain kansallisille aluepankeille rahanluontia varten vaadittavien, vakuuksiksi kelpaavien, velkakirjojen mahdollinen loppuminen liikepankeista. Tämä mahdollistaa euroalueen kaupankäyntiin kuuluvan normaalin maksuliikenteen lisäksi myös pääomapaon GIPS-maista (3) turvallisempiin euromaihin. 

Ja juuri näin onkin käynyt.

EKP:n tilapäistä, GIPS-maille suunnattua, hätäapu-likviditeettiä (mm. ELA, OMT) on paennut myös pääomassijoituksiin (capital flight) turvallisiin euromaihin.

Myös yhä edelleen jatkuva määrällinen kevennys (LTRO) mahdollistaa pääomapaon, sillä EKP on alentanut vakuuksien laatuvaatimuksia (collateral requirements), jotta heikkojen GIPS-liikepankkien likviditeetti olisi turvattu. 

Target-ylijäämämaiden keskuspankit eivät ole ajoittain luoneet ollenkaan lisälikvidettiä omien maidensa liikepankeille, vaan liikepankit ovat saaneet kaiken rahoituksensa niille GIPS-maista tulvivasta likviditeetistä. 

Lyhyesti: Target-järjestelmä ei toimi, koska 

1) Target-saamisia ja -vastuita ei tasata (settlement) säännöllisesti

2) EKP:n on heikentänyt vakuusvaatimuksiaan jolloin GIPS-liikepankit voivat käyttää heikkolaatuisia vakuuksia saadakseen rahoitusta (likviditeettiä) alueellisilta keskuspankeiltaan. 

Tämän Target-järjestelmän "valuvian" vuoksi esim. Saksan Target-saatavat ovat paisuneet jo 800 mrd euroon

Toki suurin osa Target-ylijäämästä on Saksan vahvan talouden tuottamaa vaihtotaseen ylijäämää, mutta jokatap. suuri osa siitä on myös pääomapakoa GIPS-maista (Bunds-valtionvelkakirjoihin, osakkeisiin, asuntoihin, yritysostoihin, maaalueisiin jne.).

 


Toimiva hajautettu keskuspankkijärjestelmä:

Toimivassa, hajautetussa keskuspankkijärjestelmässä, kuten Yhdysvaltain FED aluepankkeineen, saamiset ja vastuut tasataan aika-ajoin, kuten esim. kerran vuodessa. Tasaus tapahtuu luovuttamalla vastaavia vakuuksia sille aluepankille, jolle saatavia on kertynyt. FED:n tapauksessa vakuuksina toimivat USA:n valtion velkakirjat (Treasuries). Aiemmin, aina 1930-luvulle asti, tasaus tehtiin kullalla.

Vuosittainen tasaus poistaa tehokkasti epätasapainon karkaamisen, kuten esim. Dallasin aluepankin ISA-maksutaseesta (Interdistrict Settlement Account) näkyy (kuva2). Mikäli Target-järjestelmä toimisi oikein, olisivat euroalueen vastaavat käppyrät (kuva1) samanlaisia. 

Vastaavanlainen käytäntö on Sveitsissä eri kantoneiden aluepankeilla: Swiss Interbank Clearing (SIC) .

Huomattavaa on myös se, että USA:ssa ja Sveitsissä keskuspankki tai valtio ei saa pelastaa osavaltioita/kantoneita konkursseilta (no-bail-out-rule). Euroalueellahan oli myös tämä sama sääntö, jota sitten rikottiin finanssikriisin yhteydessä, kaikkien muidenkin euroa koskevien sääntöjen ohella.

Ja tietenkään USA:n ja Sveitsin aluepankkeihin ei ylipäänsä kohdistu epäilyksiä ko. valuuttaalueen (valtion) hajomisesta, mikä voisi johtaa pääomapakoon.


Suomen Target-riskit Euroalueen osittain tai kokonaan hajotessa:

 

Yksittäisen euromaan poistuminen eurosta ei muodosta suurta riskiä Suomelle, sillä Suomen osuus mahdollisista lisävastuista on vain pääoma-avaimen suuruinen. Vakava ongelma syntyy vasta silloin, jos useat isot Target-alijäämämaat (Italia (-360 mrd €), Espanja (-330 mrd €), Kreikka (-70 mrd €)) lähtevät eurosta tai koko euroalue hajoaa.

Suomen Target-saamisille ei ole minkäänlaisia reaalivakuuksia. Ei ole olemassa myöskään minkäänlaista lainsäädäntöä sen suhteen, mikä on Target-saamisten oikeudellinen asema euron hajoamisen jälkeen. Toisinsanoen ei tiedetä kunnioittavatko uudet itsenäiset, kansalliset keskuspankit niille kertyneitä Target-vastuita.

Hajomisvaiheessa GIPS-pääomapako tietysti myös kiihtyy ja vahvojen euromaiden Target-saamiset kasvavat entisestään.

Tällähetkellä Suomen Pankin Target-saamiset muodostavat n. 40% SP:n tase-vastaavasta, yht 43 mrd € (2). Huomattavaa on, että oikein toimivassa/rakennetussa hajautetussa keskuspankkijärjestelmässä ei tätä koko "omaisuuslajia" olisi edes olemassa.

Mikäli Target-saamisia (joita ei siis ylipäänsä edes pitäisi kertyä) ei enää kunnioiteta, on vastaava pääoma ja siitä saatavat korkotulot (jotka SP tulouttaa vuosittain valtiolle) menetetty. Tämä tarkoittaa sitä että Suomen valtion on pääomitettava Suomen pankkia. 

 


Yhteenveto:

 

Target2-epätasapaino on osa synkkää euroalueen kokonaiskuvaa, joka kertoo, että luottamus ei ole palautunut ylivelkaantuneisiin GIPS-maihin eikä niiden pankkeihin.

Luottamuksen puutteesta kertoo osaltaan myös se, että Saksan valtionvelkakirjojen korko on edelleen negatiivinen, eli sijoittajat ovat valmiita maksamaan Saksan valtion varjojensa tallettamisesta, koska muita kilpailevia, turvallisia ja tuottavia sijoituskohteita ei löydy. 

Kaikki mahdolliset omaisuusluokat, ovat kuplassa EKP:n pankkijärjestelmään pumppaaman halvan rahan ansiosta. Omaisuusluokista erityisesti bondit ovat kuplaantuneet ja bondeista aivan erityisesti GIPS-maiden valtionvelkakirjat (bonds), jotka ovat juuri yleensä juuri niitä em. vakuuksia, joita vastaan pankkijärjestelmään luodaan rahaa. GIPS-bondeille on todennäköinen alaskirjaus vielä edessä.

Euroalueen vaatimaton talouskasvu on perustunut lähinnä vain julkiseen ja yksityiseen velkaantumiseen, jota on avittanut EKP:n nollaohjauskorko. Eikä investointehin ja sitä myöten tuottavuuden kasvuun.

Em. ongelmien lisäksi euroalueella ei ole tehty mitään merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, eikä julkista velkaantumista ole saatu supistumaan, joten puheet EKP:n ohjauskoron normalisoinnista ja määrällisen elvytyksen supistamisesta (LTRO-tapering) ovat siis pelkkää vastuutonta toiveajattelua. 

--


Koska tilanne näin tavallisen talousharrastajan silmin tilanne vaikuttaisi olevan erittäin vakava, toivonkin siis hartaasti, että joku asiantuntija todistaisi prof. Sinn:in väitteet vääriksi, samoin kuin omat tulkintani ja johtopäätökseni niistä.

 


 

Lähteitä:

Juttuni perustuu pääosin, saksalaisen Ifo-instituutin entisen johtajan, prof. Hans-Werner Sinnin näkemyksiin:

- Prof Sinn:in luento TKK:lla viime kesänä: "Euro doesn't work"

- Sekä hänen vuonna 2012 julkaisemaansa raporttiin: "Target Losses in Case of a Euro Break-up"

- Sekä prof Sinn:in näkemyksiä kohtaan esitettyyn kritiikkiin:

"TARGET2 and Central Bank Balance Sheets", Karl Whelan

ja

"How Germany can avoid TARGET2 losses if the euro zone breaks up", Paul De Grauwe & Yuemei Ji

 

Täsmennykset:

(1) Maksutase koostuu vaihto-, pääoma- ja rahoitustaseista

(2) SP:n Target-saatavien prosenttiosuus taseesta: katso kohta 9.4 ja jaa se sitten taseen kokonaissummalla.

(3) GIPS = Greece, Italy, Portugal, Spain

 

Linkkejä:

Kirja euron ongelmista: "Euro Trap",  Hans-Werner Sinn 

Zerohedgen Target2-kritiikkiä:

"Is TARGET2 A Less Than Thinly Veiled Bailout For Europe's Periphery?"

-

"The Debt Crisis Is Eating Its Way Ever Further Into Europe's Core"

-

"Goldman's Take On TARGET2 And How The Bundesbank Will Suffer Massive Losses If The Eurozone Fails"

-

"Why Germany's TARGET2-Based Eurozone Preservation Mechanism Is Merely A Ticking Inflationary Timebomb"

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Täytyy vielä lisätä, että kirjoittelen näitä dollari- ja eurojuttuja, enää ihan vain huvin vuoksi, sillä peli on molempien valuuttojen osalta jo pelattu.

Tosin teknisesti euron voisi ehkä vielä pelastaa erottamalla Kreikka eurosta, leikkaamalla muiden GIPS-maiden velkoja ja kansallistamalla euroalueen huonoimmat pankit.

Mutta poliittisesti ko. toimenpiteisiin ryhtyminen on liki mahdottomuus.

Siksipä odotettavissa kevään aikana kaikkialla euroalueella: lisää epätoivoista keskuspankkimagiikkaa, negatiivisen ohjauskoron, keskuspankin osakeostosten tms. muodossa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Grexittiä taitaa pukata:

"
Kreikka on taas kassa tyhjänä umpikujassa, josta on ulos vain kivikkoisia teitä. Yksi on ero eurosta, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
"

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuuti...

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Pontti onkin lähteä ensimmäisten joukossa. SP tasasi saataviaan varsin kiitettävästi viimevuoden lopulla jossa tultiin -51 mrd saldosta -22mrd. Viidessä viikossa melkein 30mrd eli 6mrd viikko.

Ensimmäisten joukossa ulos ja sitä ennen operaatiot käyntiin jossa minimoidaan tappiot, niitä tulee mutta ei kannata ottaa yhtään ylimääräistä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kiitos kommentista Jarmo!

Joo, Fixit voisi olla jo paikallaan. En osaa itse kylläkään hahmottaa ko. vaihtoehdon mahdollisia kustannuksia.

Omassa peruskenariossani EU/Suomi-eliitti ja EKP pelaa nykypelinsä samoilla korteilla loppuun, eli juuri tuota EKP-magiikkaa. Ulko-ovea kannattaa etsiä siinä vaiheessa, kun EKP vetää seuraavan kanin hatusta, eli vaikkapa
osakeostot.

Perusskenarioni päättyisi käteisrajoituksiin ja negatiiviseen talletuskorkoon, ja ehkäpä vielä helikopterirahaan.

--

Eliitti elää omassa todellisuudessaan, irti taloudellisista tosiseikoista.

Siksi jokaisen pitäisi mielestäni, virallisiin rakenteisiin tukeutumisen sijaan, alkaa nyt vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa esim. rakentamalla ja vahvistamalla omia tukiverkostojaan.

Toimituksen poiminnat