=8) Talousseurantaa ja muuta tarkkailua

Tilirahan muuttaminen keskuspankkirahaksi

  • Kuva1: Keskuspankkiraha (Lähde: EKP)
    Kuva1: Keskuspankkiraha (Lähde: EKP)
  • Kuva2: Tiliraha
    Kuva2: Tiliraha

 

“It is well enough that people of the nation do not understand our banking and monetary system, for if they did, I believe there would be a revolution before tomorrow morning.”

— Henry Ford

 

Vastoin yleistä käsitystä tilirahaa ei luo keskuspankki, vaan sitä luovat liikepankit tyhjästä antolainauksen yhteydessä (Talousdemokratia ry). Vastaavasti tiliraha häviää, kun velka maksetaan takaisin pankkin. Pankkien antolainausta rajoittaa vain ns. vähimmäisvarantovaatimus, jonka mukaan yhtä prosenttiyksikköä vastaava osuus antolainauskannasta tulee olla talletettuna keskuspankissa olevalla vähimmäisvarantotilillä. 

Tiliraha on siis velkaa ja tämä velka on liikepankkien, eikä keskuspankin vastuulla. Tästä liikepankkien "vastuunkannosta" saimmekin oivan esimerkin eurokriisin yhteydessä; Horjuvia liikepankkeja ja ylivelkaantuneita euromaita tuetaan yhä edelleenkin siten, että EKP:n pitää markkinakorot keinotekoisen alhaalla ns. LTRO-rahaelvytyksen avulla. 

Myöskin vastoin yleistä käsitystä tileillämme ei makoile rahaa odottelemassa käyttönottoa, vaan tilillä oleva numerosarja kertoo sen määrän käteistä minkä liikepankki on pyydettäessä velvoitettu toimittamaan meille. Todellisuudessa tilille "talletetut" rahat on lainattu eteenpäin pankkijärjestelmässä. Pankin horjuessa, tai pankkien keskinäisen luottamuksen heikentyessä, tilirahaa ei enää saakaan pankista ulos. Juuri tästä syystä kansalaiset tyhjentävät pankkiautomaatit käteisestä vakavien kriisien iskiessä talouteen.

Ainoaa virallista rahaa ovat liikkellä olevat kolikot ja setelit (Esim. Laki metallirahasta vahvistaa kolikot laillisiksi maksuvälineiksi.) Ne ovat ns. keskuspankkirahaa eli keskuspankin liikkeelle laskemia. Nykyinen rahajärjestelmämme on siis sekajärjestelmä, jossa keskuspankki luo käteisrahan ja liikepankit tilirahan. Olisikin loogisempaa, että kaikki rahanluonti olisi samoissa käsissä. Nyt liikkellä on siis kahdenlaista rahaa, joista vain toinen on virallisesti oikeaa. 

Yksi keskeinen ongelma on myöskin se, että nykyinen järjestelmä aiheuttaa automaattisesti inflaatiota, sillä lainaamalla luodulle rahalle on maksettava korko, joka vaatii rahamäärän jatkuvaa kasvattamista, mikä taas puolestaan aiheuttaa inflaatiota. Tällöin yksi rahan määritelmällisistä perusominaisuuksista, sen kyky säilyttää arvonsa, puuttuu.

--

Rahanluonti ja velanluonti tuleekin erottaa toisistaan jakamalla nykyiset liikepankit erillisiin talletus- ja antolainauspankkeihin

Talletuspankkien vähimmäisvarantovaatimus olisi 100% eli kaikki tallettajien varat olisivat aina keskuspankin vähimmäisvarantotilillä ts. keskuspankkirahana. Tällöin talletuspankit eivät voisi enää luoda rahaa myöntämällä luottoja. Tässä järjestelmässä inflaatio olisi matala (Benes&Kumhof) ja siksi talletustileille ei maksettaisi korkoa. Vähimmäisvarantojen vakuutena olisivat mm. keskuspankin taseessa olevat valtionvelkakirjat ja kultavaranto. 

Mikäli asiakas haluaa korkeampaa korkotuottoa, hän voi siirtää rahavaransa antolainauspankkiin. Antolainauspankki toimisi, kuten liikepankkien erheellisesti kuvitellaan nykyisinkin toimivan eli. rahan välittäjina säästäjiltä lainaajille. Antolainauspankkeihin tehdyillä talletuksilla ei olisi minkänlaista valtiontakausta.

--

Tilirahan muuttaminen keskuspankkirahaksi on esitetty jo 30-luvulla laaditussa ns. "The Chicago Plan":ssa (IMF, Benes&Kumhof). Suuren laman jälkeen ymmärrettiin, että rahan luominen liikepankkien antolainauksen kautta johtaa helposti ylivelkaantumiseen ja talouden ylikuumentumiseen sekä arvostuskupliin. Helpointa esitykseen perehtyminen on katsomalla Michael Kumhofin luento.

Länsimaista pisimmällä keskuspankkirahan käyttöönoton suunnittelussa on Islanti, jonka edellinen pääministeri teetti asiasta oman tutkimuksensa ja lisäksi myös Islannin uusi pääministeri on teettänyt KPMG-pankilla oman vastaavan selvityksensä.

Toivottavasti islantilaiset ovat lopulta niin rohkeita, että lähtevät kokeilemaan tätä uutta rahajärjestelmää.

Nykyistä euro-järjestelmää ei voi lähteä korjailemaan kaatamatta sitä. Mutta mikäli euro lopulta hajoaa, kuten itse oletan, ja palaamme takaisin omaan valuuttaan, tulisi meidän vakavasti harkita tätä uutta rahajärjestelmää .

 


+ korjailkaa vaan mikäli tekstissä on asiavirheitä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kannatetaan, Glass-Steagall vähensi pankkien tötöilyä pariksi sukupolveksi, kunnes se kumottiin.

Olisin itse valmis menemään myös askeleen pidemmälle - jokaiselle keskuspankkitili ja valtiollinen maksujärjestelmä, jonka jälkeen talletussuoja pois muilta kuin keskuspankkitililtä.

Näin yksikään pankki ei olisi enää too big to fail.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kiitos kommentista Amos!

Voi todellakin olla niin, että koko talletuspankkitoiminta olisi parempi ottaa valtion haltuun ja jättää vain antolainaus nykyisille liikepankeille.

Vasemmistoliiton "Keskuspankkitili kaikille" aloitteesta oma pähkäilynikin lähti liikkeelle.

http://www.vasemmistofoorumi.fi/old/wp-content/upl...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kappas vain, Vasemmistoliitto on aktivoitunut asiassa. Lähetin Vasemmistoliitolle heidän nettisivunsa kautta pienen vinkin tästä asiasta vuonna 2007, mutta en saanut viestiini mitään vastausta.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #4

Olin itse todella positiivisesti yllättynyt tästä VL:n aloittesta.

Juuri tällasia radikaaleja ehdotuksia kaipaan puolueilta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Yksi keskeinen ongelma on myöskin se, että nykyinen järjestelmä aiheuttaa automaattisesti inflaatiota, sillä lainaamalla luodulle rahalle on maksettava korko, joka vaatii rahamäärän jatkuvaa kasvattamista, mikä taas puolestaan aiheuttaa inflaatiota. Tällöin yksi rahan määritelmällisistä perusominaisuuksista, sen kyky säilyttää arvonsa, puuttuu."

Olen vuosien varrella osoittanut pari kertaa, että tämä olettamus on periaatteellisesti väärä. Toistetaan tuo todistus vielä kerran.

Perustetaan rahajärjestelmä, jossa sinä olet pankki ja lasket rahan liikkeelle korollisena lainana, ja minä olen se osa talouden toimijoita, jotka eivät ole pankkeja eivätkä laske liikkeelle rahaa.

Aloitetaan homma niin, että sinä lainaat minulle 100 rahaa 10% korolla. Nyt siis systeemissä on olemassa 100 rahaa, ne ovat minulla, ja minun pitää maksaa sinulle 110 rahaa (eli velan pääoma plus korko).

Ensin maksan koron. Nyt sinulla on 10 rahaa, minulla 90 rahaa, ja olen sinulle velkaa enää lainan pääoman verran eli 100 rahaa.

Seuraavaksi sinä ostat minulta jotain, esimerkiksi työvoimaani, 10 rahalla. Nyt sinulla ei ole yhtään rahaa ja minulla on 100 rahaa ja olen sinulle velkaa 100 rahaa (velan pääoma). Korko on jo maksettu.

Koska korko on jo maksettu ja minulla on rahaa velan pääoman verran, voin maksaa velan pois kokonaan.

Tämä esimerkki osoittaa, että vaikka raha lasketaan liikkeelle korollisena velkana, velan maksaminen korkoineen (ilman lisävelanottoa) ei ole periaatteellinen mahdottomuus.

Esimerkki osoittaa myös, millä ehdolla tuo velan maksaminen korkoineen voi onnistua. Se onnistuu vain, jos rikkauksia kasaavat tahot kasvattavat rikkauksiaan reaaliomaisuuden muodossa eikä rahasäästöinä. Tällöin velalliset voivat maksaa velkansa korot esimerkiksi ja käytännössä työllään.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tuskin kukaan ottaa lainaa vain maksaakseen sen korkojen kera takaisin, käyttämättä sitä mihinkään muuhun kuin tähän lainojen maksuun? Kyllä lainanottajan on saatava markkinoilta "tuottoa" yli koron, jotta tässä olisi jotain järkeä. Tällöin inflaatio-peikko kyllä vaanii kulisseissa.

Periatteessa tuo on mahdollista, mutta ei tuohon kukaan lähde.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Älä tulkitse tuota esimerkkiä liian suppeasti. Tuossa esimerkissä "minä olen se osa talouden toimijoita, jotka eivät ole pankkeja eivätkä laske liikkeelle rahaa".

Tuon osan sisällä tapahtuu myös taloudellista toimintaa, ja rahaa siirtyy tuon osan sisällä eri tahoilta toisille. Yksittäiset lainanottajat saavat toki itselleen jotain, esimerkiksi asuntoja, autoja, kesämökkejä, telkkareita, lomamatkoja jne... He maksavat loppujen lopuksi omalla työllään niiden hinnan (plus korot).

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #6

Mutta se ei aiheuta inflaatiota?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #7

Velan kasvun kannalta oleellinen kysymys on se, missä muodossa rikkauksia kasataan: rahan muodossa vaiko reaalisina hyödykkeinä (esimerkiksi tuotantolaitoksina ja niiden tuotteina).

Lienet kuullut luonnehdinnan "raha on velkaa". Mitä enemmän tileillä on rahasäästöjä, sitä enemmän yhteiskunnassa on velkaa.

Inflaatio tarkoittaa rahan arvon alenemista. Rahan arvo alenee, jos sitä tarjotaan ylenmäärin maksuksi reaalisista hyödykkeistä.

(Jos raha säilötään Roope Ankan rahasäiliöön, se ei aiheuta inflaatiota, mutta jos pyörremyrsky vie rahat Roopen rahasäiliöstä ja ripottelee ne Ankkalinnan kaduille ja asukkaat rientävät saman tien tuhlaamaan rahoja, tapahtuu inflaatio. Inflaatio lakkaa sitten kun rahat ovat palautuneet Roopen rahasäiliöön, ja sinnehän ne palautuvat, koska Roope omistaa kaikki tuotantovälineet.)

(Kertoo meidän yhteiskunnastamme aika paljon, että Aku Ankka on se julkaisu, jossa talouden lainalaisuuksia käsitellään kaikkein valaisevimmalla tavalla...)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #8

Minusta velan kasvun kannalta oleellisinta on se, että paljonko velkaa otetaan/annetaan. Oravanpyörä on valmis. Tuossa mainitsemassasi esimerkissä yksinkertaistettuna sanotaan, että lainanottaja ottaa lainaa vain maksaakseen koron työnteolla. Näinhän ei voi olla, sillä eihän kukaan halua vain tehdä töitä/tavaroita hyötymättä siitä mitenkään. Kyllä jokainen työntekijäkin haluaa katetta työlleen. En usko, että kukaan menee töihin, josta saa palkaksi vain työstä aiheutuneet kulut. Kaikkien on saatava katetta työskentelynsä vastineeksi, joten siksi siellä "kuplassa" vaikuttava kilpailu "korkorahoista" aiheuttaa sen inflaation velan lisäkysynnän kautta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #11

Uskoisit nyt jo, että esimerkkini havainnollisti rajapintaa rahan liikkeelle laskevan tahon ja muun markkinan välillä. Älä sokaistu esimerkissä käytetyistä pronomineista "minä" ja "sinä".

Pankkien ja muun markkinan välillä ei todellakaan vallitse muuta suhdetta kuin että pankit antavat rahaa lainaksi ja muut lainaavat sen pelkästään siitä ilosta, että saavat maksaa korkoa.

Se, että yksittäinen lainaa ottava taho hyötyy lainasta, ei kosketa pankkia millään tavalla eikä pankilla ole siihen osaa eikä arpaa. Se on sen markkinaosan, johon pankki ei kuulu, sisäinen asia.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #12

No, minä en ainakaan lainaa rahaa siitä ilosta, että saan vain maksaa korkoa. En myöskään kanna valoa sisään säkillä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Ehkä teoriassa noin.

Keskeinen ongelma lienee kuitenkin rahamäärän hallinta.

Kun se on liikepankeilla, niin mopo karkaa säännöllisesti käsistä.

Investointeihin/spekulointiin käytetty raha pitäisi erottaa talletetusta rahasta, eikä antaa sille minkäänlaista valtiontakausta.

--

Tällähetkellä uudistuksia ei voi tehdä, sillä nykyinen järjestelmä kaatuisia. Eikä myöskään poliittista tukea löytyisi.

Pitää odottaa savun hälvenemistä ja sitten kokeilla jotain uutta.

--

Eilen löysin juutuutista dokkarin joka käsittelee liikepankkien rahanluonnin ongelmia:

"97% Owned - Economic Truth documentary"

https://www.youtube.com/watch?v=XcGh1Dex4Yo&t=3296s

Toimituksen poiminnat