*

=8) Talousseurantaa ja muuta tarkkailua

EKP:n rahaelvytys jatkuu jatkuvasti

  • Mario Draghi EKP:n tiedotustilaisuudessa 26.10 (Lähde: EKP)
    Mario Draghi EKP:n tiedotustilaisuudessa 26.10 (Lähde: EKP)

 

Torstaina EKP ilmoitti jatkavansa LTRO-rahaelvytystä jo toisen kerran. Nyt elvyttely jatkuu ainakin syyskuuhun 2018 asti. Todennäköisesti kesällä 2018 elvytyksen ilmoitetaan jatkuvan ainakin kesään 2019.

Rahaelvytys on tällähetkellä EKP:n tärkein tehtävä. Rahaelvytyksen avulla painetaan valtionvelkakirjojen markkinakorot niin alas, että euron käyttöönoton seurauksena ylivelkaantuneet välimerenmaat (GIPS = Greece, Italy, Portugal, Spain) pystyvät hankkimaan rahoituksensa markkinoilta. Ilman rahaelvytystä GIPS-maat joutuisivat valtionvelkakriisiin ja euroalue purkautuisi. Muulle euroalueelle LTRO on turha ja jopa vahingollinen.

Rahaelvytys on totetutettu niin, että EKP ostaa euroalueen liikepankeilta niiden hallussa olevia valtionvelkakirjoja. Ostojen seurauksena liikepankit saavat lisää rahaa omaa antolainaustaan varten. Lisäksi LTRO-ostojen seurauksena velkakirjojen korot putoavat, jolloin euroalueen valtioiden korkomenot putoavat. Valtionvelkakirjojen korot ovat pudonneet jo niin paljon, että suuri osa euroalueen valtiovelkakirjoista tuottaa negatiivista korkoa.

Osto-ohjelman seurauksena EKP:n "holveihin" on kertynyt jo yli 20% euroalueen valtionvelasta (kuva2) yht n. 1700 mrd euroa (Table A7.1). Nykyisen mandaatin mukaan EKP:lla on valtuudet ostaa max. 33% kunkin euromaan valtionvelasta. Viime vuodet EKP on ollut ylivoimaisesti suurin euroalueen valtionvelan ostaja. EKP:n suuret ostokset ovat nostaneet valtionvelkakirjojen jälkimarkkinahinnat pilviin ja vastaavasti laskeneet prosentuaalisen korkotuoton alas (sillä absoluuttinen korkotuotto on aina vakio (ns. kuponkikorko)). Rahaelvytyksen on tarkoitus olla tilapäistä, joten EKP:n on jossain vaiheessa myytävä hallussaan olevat velkakirjat takaisin markkinoille. 

Kun suurin ostaja, muuttuukin yht'äkkiä suurimmaksi myyjäksi on selvää kuinka velkakirjojen hinnoille käy; Ne putoavat jyrkästi ja EKP joutuu kirjaamaan myynneistä valtavat tappiot. Vastaavasti velkakirjojen korot nousevat jyrkästi ja erityisesti GIPS-maat joutuvat vaikeuksiin.

Niinpä ollaankin jälleen vastaavassa tilanteessa mistä kaikki saikin alkunsa, eli v2011 eurokriisissä, ts. mikään ei ole muuttunut, ainoastaan velan määrä on kasvanut. Tästä voimmekin helposti tehdä sen johtopäätöksen, että EKP ei tule enää myymään velkakirjojaan takaisin markkinoille, vaan pitää ne loputtomasti hallussaan.

--

GIPS-maiden ylivelkaantuminen ei tule korjaantumaan rahaelvytyksellä. Halpa raha on ylivelkaiselle sama kuin halpa viina juopolle; Se vain pahentaa tilannetta. Halpa raha on ajamassa koko euroalueen samaan kurimukseen, mistä GIPS-maat oli tarkoitus pelastaa. Valtioiden on hankala noudattaa budjettikuria, koska rahaa saa edullisesti. Euroalueen keskimääräinen valtionvelka on uhkaavasti lähestymässä 100%/BKT tasoa, josta teorioiden mukaan ei ole enää pelastuttavissa (ns. kasvavien korkomenojen noidankehä).

On lopultakin myönnettävä, että euroalue ei voi toimia muutoin kuin muodostamalla siitä liittovaltio. Ja koska tämä on poliittinen mahdottomuus, on ryhdyttävä toimiin euroalueen purkamiseksi. Euroalueen purkaminen purkaa kertyneen ylivelan aiheuttaen pankkikriisin ja laman, mutta sen jälkeen talous lähtee kuitenkin rivakkaan nousuun uudelta, terveeltä pohjalta.

--

Todellisuudessa näin ei tulla toimimaan, sillä asianosaiset poliitikot ja keskuspankkiirit eivät tule myöntämään euron ongelmia, eivätkä näin ollen myöskään ryhtymään korjaavin toimenpiteisiin.

Siksipä EKP:n jatkuva rahaelvytys jatkuu jatkuvasti myös jatkossakin.

 


+ Pitkäaikaisin kokemus rahaelvytyksestä on Japanilla, joka on harrastanut sitä jo 90-luvulta saakka. Kokemukset eivät ole rohkaisevia; Ohjauskorko on edelleen 0%, inflaatio n. 1%, 10v-valtionvelan korko 0%, valtionvelka 235%/BKT, josta n. 40% on keskuspankin (BoJ) hallussa.

+ "What is LTRO?"

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Eikö jenkeissä tilanne ole aivan samanlainen : "setelipainokoneet" käyvät punaisella?

..ja miten on Japanissa , Kiinassa ...ja lopulta Zimbabwessa ?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Totta, käynnissä on globaali rahaelvytys: Japani, euroalue, USA, Kiina.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Valtion velat voidaan jättää myös maksamatta. Ne voidaan nollata. Elämä jatkuu silti. Esimerkiksi USAlla ei ole edes tarkoitus maksaa velkojaan, joita pelkästään puhtaiden julkisten lainojen puolella pian 20.000 miljardia. Yhdessä muiden velkaan rinnastettavien velvoitteiden kanssa ja yksityiset velat mukaanlukien on USA jo ohittanut maksukykynsä.

Mitä USA tekee niin se "painaa" lisää USD-määräistä tilirahaa ihan kuten lystää. Niiden summien vakuutena ei ole mitään reaalimaailmassa. Vain taalamääräisiin instrumentteihin luottavien usko.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

USA on tosiaan käytännössä bankrotissa.

"Ylivelkakuopasta" ei kuitenkaan voi nousta rahaelvytyksellä kuten Japani on jo todistanut.

Fed ei tule supistamaan tasettaan lupaustensa mukaisesti, vaan seuraavassa taantumassa se joutuu turvautumaan lisäelvytykseen QE4.

Sitten kun treasureilta loppuu ulkomaiset ostajat, peli päätttyy.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ainakin on vakaata kuten euron kannattajat älykkäästi toteavat.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Rahaelvytys toimii aina siihen asti kunnes se ei enää toimikaan.

Lopulta ylihintaiset valtionvelkakirjat romahtavat ja korot pomppaavat, markkinavoimia kun ei voi huijata loputtomasti.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Olen jo lupautunut aiemmin ostamaan jälkimarkkinoilta yhdellä eurolla nämä Suomen Pankissa olevat valtionvelkakirjat ja lupaan polttaa ne sitten kakluunissa. Sitten voivat raapustaa uusia velkakirjoja markkinoille, jos jotan vajetta kestävyydessä...

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Lisäksi paljon yksinkertaisempaa olisi rahoittaa valtioiden budjetteja suoraan EKP:n kassasta, mutta sehän olisi jo synti se... näin toimi Suomen Pankki kuitenkin vielä 1980-luvun alussa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Japani tekeekin jo näin, eli keskuspankki rahoittaa suoraan budjettia. Kyse on siis suorasta setelirahoituksesta.

Voi olla että myös euroalue ryhtyy siihen seuraavassa taantumassa.

Jokatap en usko, että rahaelvytystä voi enää lopettaa, vaan siinä edetään niin pitkälle, että velkakirjamarkkinat lopulta romahtavat ja korot nousevat jyrkästi kaatean GIPS-maat ja samalla koko euron.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Käsittelimme pankkiunionia ja EMU:n kehittämistä eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa marraskuussa. Viime perjantaina 1.12.2017 teimme lausunnon suurelle valiokunnalle.

Asiantuntijakuulemisissa tuli täysin selväksi, että EMU/euro on niin laho, että se ei kestä edessä olevaa talouden taantumaa. Kuullut tutkijat ehdottivat, että Suomi varautuisi EMU:n hajoamiseen tai Suomen eroamiseen siitä. Valitettavasti ilman suuria vaurioita ei kumpikaan onnistu.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Ville Vähämäen kanssa laadin eriävän mielipiteen. Kopioin sen kokonaisuudessaan alle.

Valiokunnan lausunto ja muut eriävät mielipiteet löytyvät valtiovarainvaliokunnan sivuilta.

Asiasta pitäisi saada aikaan avoin ja rehellinen keskustelu, mutta ei taida onnistua....

Lukekaa ja kommentoikaa! Kiitos!

ERIÄVÄ MIELIPIDE 5 /ps

Perustelut

Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n kehittäminen on historiallisessa vaiheessa. Edessä on valinta, jonka seuraukset sekä koko euro-alueelle, että Suomelle sen osana ovat erittäin suuret.

Liian erilaisten maiden liitto

Perustamisestaan alkaen EMU on ollut ongelmallinen, koska se koostuu hyvin erilaisista maista ja kansantalouksista. Yhteisten sääntöjen rikkominen on osaltaan johtanut kasvaviin vaikeuksiin. VTT Martti Hetemäki toteaa poikkeuksellisen ansiokkaassa kirjoituksessaan (Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2015 s. 21-22), että

"EMU:n alkamisen jälkeen käytännössä euroalueen kaikkien pankkien velka tuli riskittö-mäksi. Ydinmaiden pankit ja muut sijoittajat eivät ilmeisestikään olleet EMU:n alun jäl-keen enää huolissaan reunamaiden pankkien kyvystä maksaa velkansa takaisin."

Jäsenmaiden hankalimmat erot liittyvät siten julkisen ja yksityisen sektorin velkaantumisvauhtiin, sekä toisaalta epätahtiseen talouskehitykseen.

Vuonna 2008 em. reunamaiden riskit paljastuivat. Useat reunamaat ajautuivat syvään kriisiin. Euron pelastamiseksi luotiin yhteisvastuumenetelmiä, joilla mittavia vastuita siirrettiin pankeilta koko alueen valtioille ja veronmaksajille.

Synnytetyt järjestelmät eivät korjanneet kansantalouksien rakenteellisia ongelmia. Niiden perusongelma eli tuottavuuden ja kilpailukykyjen eriytyminen jatkui, mikä näkyy valtioiden velkaantumisessa.

Riskit vaihtavat omistajaa

Euroopan Keskuspankin pääjohtaja ilmoitti heinäkuussa 2012, että "EKP tekee kaikkensa euron säilymiseksi". Tämä yhteisen piikin rajaton avaaminen pelasti EMU:n toistaiseksi.

EKP:n ns. roskalainojen osto-ohjelma on ollut massiivinen ja se jatkuu yhä. Esimerkiksi Suomen Pankin TARGET2 -järjestelmään liittyvät saamiset olivat 66,5 miljardia 27.10.2017. Kuukaudessa TARGET2 -järjestelmän saamiset ovat nousseet 80,3 miljardiin (24.11.2017).

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät pidempiaikaiset saamiset euroalueen pankkilaitoksilta olivat puolestaan 10,1 miljardia. Julkisen sektorin eli valtion velkapapereiden osto-ohjelma on kasvanut 24,6 miljardiin. Käytännössä tämä tarkoittaa setelirahoitusta. Julkisen sektorin monikansallisten laitosten velkapapereiden osto-ohjelma on kasvanut vuodessa 2,9 miljardiin ja yrityssektorin osto-ohjelma 4,4 miljardiin.

Näiden riskien lisäksi Suomen valtiolla on Kreikka, ERVV ja EVM riskejä noin 20 miljardia.

EKP on ilmoittanut ajavansa osto-ohjelman alas lähiaikoina. Näin on syytä tehdä, vaikka seuraukset tästäkin saattavat olla kriittiset.

Korot alimmalla tasolla 5000 vuoteen

Massiivinen osto-ohjelma on mm. pitänyt korot epäterveen alhaisella tasolla, mikä on johtanut velkaantumisen jatkumiseen. Korot ovat historioitsijoiden mukaan laskeneet alimmalle tasolle 5 000 vuoteen. Näin ei voi jatkua.

Ohjelman lopettamisesta seuraa korkojen nousu asteittain markkinoiden määrittelemälle terveelle tasolle. Suomessakin tämä aiheuttaa mittavia menojen kasvupaineita sekä valtiolla ja kunnissa että yrityksissä ja kotitalouksissa. Heikon talouden maissa se uhkaa puhkaista syvän kriisin.

Vain huonoja vaihtoehtoja esitetty

EMU kehittämiseksi (pelastamiseksi) asiantuntijat ovat esittäneet vain kaksi mallia:

— keskitetty

— markkinakuri

Keskitetty malli merkitsisi yhä syvempää yhteisvastuuta, mm. euro-alueen valtiovarainministeriä, tulonsiirtoja ja yhteisiä velkakirjoja. Suomen hallitus ei tue tätä mallia. Oletettavaa on, että eräät muutkaan euromaat eivät tätä ole valmiita hyväksymään, joten se ei etene.

Markkinakurimalli edellyttää ongelmamailta erittäin tiukkaa talouspolitiikkaa, rajuja rakenneuudistuksia ja menosopeutuksia, julkisten menojen leikkauksia sekä verojen ja maksujen kiristyksiä. Näistä seuraisi työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien kasvu. Yhteiskunnallisten levottomuuksien uhka lisääntyisi. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei ole poliittisesti mahdollinen malli ongelmamaissa.

Markkinakurimalli johtaa taantumaan ja velkakriisiin

Kun Sipilän hallitus torjuu — kuten perusteltua on — keskitetyn mallin, hallituksen vaihtoehtona on markkinakurimalli. Tähän malliin hallitus ei ole kuitenkaan selkeästi varautunut. Kun sekin törmää edellä kuvattuihin ylipääsemättömiin vaikeuksiin eräissä euromaissa, vaihtoehtoja ei ole.

Edessä on seuraavan talouskriisin/taantuman iskiessä velkakriisi, joka on eräiden asiantuntijoiden mukaan pahempi kuin koskaan ennen. Kriisimaiden ollessa lopulta joko kyvyttömiä tai haluttomia hoitamaan velkojaan EKP:lle ja Euroopan vakausvälineelle, mittavat tappiot olisi katettava kansallisista budjeteista, mikä siis tarkoittaa yhteisvastuuta.

On esitetty myös sitä, että Euroopan unioni hoitaisi kriisimaiden ongelmia budjettinsa kautta (mm. koheesiorahoitus). Tämä on yhtä tuomittavaa menettely kuin yhteisvastuun kasvattaminen keskitetyn mallin mukaisesti.

Kolmas tie — kolmas vaihtoehto

Perussuomalaiset toteavat, että Sipilän hallitus ei ole esittänyt käyttökelpoista mallia EMU:n kehittämiseksi eikä ole varautunut siihen, että EMU joko hajoaa tai siitä eroaa tai on erotettava jäsenmaita lähivuosina. Näin ollen EMU:n kohtalo on sama kuin on aiemmin ollut kaikilla valuutta-alueilla, jotka on muodostettu hyvin erilaisista maista ja kansantalouksista.

Perussuomalaiset esittävät kolmatta tietä.

Aivan ensimmäisenä toimenpiteenä Suomen on varauduttava EMU:n hajoamiseen ja eroamiseemme siitä. On myös varauduttava siihen, että heikoimpien euromaiden kautta Suomen Pankille aiheutuvat TARGET2 -riskit realisoituvat.

Holmströmin paperin yksinkertaistetun esimerkin mukaan, kun vakuuden arvo katsotaan kyllin suureksi, velasta tulee informaation suhteen ei-sensitiivistä (Understanding the role of debt in the financial system, BIS 2015).

Toisena toimenpiteenä vakuuksien arvoa on laskettava, jotta velasta tulee sensitiivistä. Toisin sanoen velkapapereiden arvon on oltava herkkiä (l. muututtava) lisäinformaation tullessa. Tämä johtaa siihen päätelmään, että valtioiden velkajärjestelysäännöstö on kehitettävä.

Tunne taseet — tiedä riskit

Ymmärtämys EKP:n, keskuspankkien, kotivaltioiden ja kotivaltioiden pankkien taseista on puutteellista. Etenkin EKP:n ja keskuspankkien riskien analysoinnissa on puutteita. Ehdotamme kolmantena toimenpiteenä näiden riskien kartoittamista ja ennen kaikkea EKP:n roskapaperien osto-ohjelman alasajosta syntyvien riskien analysointia.

Pankkien taseet ja ongelmaluottojen määrät tiedetään suhteellisen hyvin. Kotivaltioiden velasta aiheutuvat riskikeskittymät ovat ongelma. EKP:n jakama edullinen rahoitus on vaihdettu ilman pääomavaatimusta kotivaltion velkakirjoihin.

Näkemyksemme mukaan neljäs ja ehdottomasti tarvittava keskeinen toimenpide on se, että lähdetään kasvattamaan pankkien taseissa pääomavaatimusta valtionvelkakirjoille pienin askelin. Toisaalta samalla on luotava pääomavaatimukset pankkien taseissa oleville kotivaltion aiheuttamille riskikeskittymille. Vain tällä tavalla voimme järkevästi purkaa riskejä.

Velkajärjestelysäännöstö suunniteltava huolellisesti

Valtioiden velkajärjestelyt ovat tunnetusti vaikeita prosesseja. Nyt euroalueen maille suunnitellaan velkajärjestelymekanismia, mikä on siis yksinkertaistettuna säännöstö, jossa määrätään siitä, miten valtion velkoja leikataan.

Näkemyksemme mukaan tämä täyttää Holmströmin kaavion mukaisen ehdon vakuuksien arvon pienentämisestä. Toisin sanoen valtionlainoihin sijoituksen tehneellä sijoittajalla tulee olla riski pääomansa menettämisestä.

Markkinapaniikin riski ja moraalikato-ongelmat vältetään vain, jos velkajärjestelysäännöstö suunnitellaan täydellisesti oikein ja kansainvälisen viimekätisen lainoittajan (ILOLR) kapasiteetti on riittävän suuri (Coordination Failures and Lender of Last Resort, Rochet & Vives, 2004, s.1143)

Näemme kuitenkin, että nämä analyysit ovat rankasti yksinkertaistettuja.

Ensinnäkin, jos velkajärjestelysäännöstö on huonosti rakennettu, moraalikato-ongelma ei poistu. Itse asiassa saatetaan aiheuttaa vielä hankalampi moraalikato-ongelma. Toiseksi, viimekätisen lainoittajan koko, tai päätöksentekosääntöihin liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa vakavan markkinapaniikin riskin.

Näiden esitettyjen pohdintojen ja saatujen tietojen perusteella emme voi kannattaa EVM:n muuntamista velkajärjestelyviranomaiseksi. Päätöksentekomenettely yksimielisyysvaateineen, sekä EVM:n kapasiteetin riittämättömyys, tai edes epäily siitä aiheuttaisi entistä suurempia ongelmia.

Yhteisvastuun kehittäminen vakuutustyyppiseksi

Yhteisvastuuta on kolmea eri tyyppiä. Jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu, instituutioiden kautta tuleva yhteisvastuu ja vakuutustyyppinen yhteisvastuu. Tällä hetkellä yhteisvastuu toteutuu lähinnä EKP:n aiheuttamien velkakirjojen oston kautta.

Näkemyksemme mukaan vakuutustyyppinen yhteisvastuu olisi paras malli niissä tapauksissa, joissa yhteisvastuuta täytyy olla. Tällöin voidaan yhteisvastuun hinta hinnoitella erikseen erilaisille maille ja instituutioille. Suomen kaltaisille asiansa hyvin hoitaneille maille vakuutustyyppinen yhteisvastuu olisi edullisin tapa.

Mallin kehittämisessä on oltava huolellinen. Normaalisti vakuutuksissa on olemassa sen tyyppinen ongelma, että huolelliset maksavat huolettomien aiheuttamat vahingot. Vakuutustyyppiseen yhteisvastuuseenkin sisältynee moraalikadon riskejä.

Rahalle ja riskille saatava järkevä hinta

Kaikkinensa ongelmat aiheutuvat siitä, että talousliiton jäseninä on liian erityyppisiä maita. Valtioiden rakenteet, talouskasvut ja tuottavuuskasvut ovat liian erilaisia.

Kotivaltioiden verotulot riippuvat liikaa kotitalouksien ja kotivaltion yritysten suhdanteista. Tämä heijastuu puolestaan kotivaltion taseeseen ja velkaantuneisuuteen. Kaikilla valtioilla on omanlaisensa ekosysteemi.

Heikoimmista euromaista tapahtuvien valuuttapakojen riski on näkemyksemme mukaan kasvanut. Ainoita voittajia tilanteessa näyttävät olevan ylikansalliset yhtiöt, jotka pystyvät valitsemaan mihin maahan voitot näytetään.

EKP:n toiminta on laskenut korot nolliin. Rahalle ja riskille on pakko saada jokin hinta, nykyinen meno ei voi jatkua pitkään. Samalla täytyy kasvattaa jäsenmaiden omaa tasauskykyä, mikä tarkoittaa velkaantumisen vähentämistä.

Pankkiunionin viimeistely riskikeskittymien pääomavaateita kehittämällä

Pankkiunionin kehittämisen osalta yhdymme pääosin valtiovarainvaliokunnan lausunnossa esitettyihin huomautuksiin.

Pankkien kotivaltioriskit ovat edelleen suuria ja ongelmaluotot eivät ole juurikaan vähentyneet. Pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys on katkaistava, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Keskeisinä havaintoina toteamme, että valtionlainojen luottoriskittömyyden olettamus on epärealistinen. Näin ollen valtionlainojen pääomavaadetta tulee kehittää, etenkin niissä tapauksissa joissa on havaittavissa riskikeskittymää. Harkittavaksi on otettava sääntelymekanismit, jotka asteittain kasvattavat valtionlainojen riskikeskittymien pääomavaatimuksia.

Edelleen toteamme, että uudet ketterät FinTech- toimijat uhkaavat rapauttaa peruspankkitoimintaa. Maksupalveludirektiivin käyttöönotto mahdollistaa kolmansille osapuolille pääsyn asiakkaiden tilille. Eräiden arvioiden mukaan noin kolmasosa pankkien viivan alle jäävästä tuloksesta katoaa tulevaisuudessa jakamistalouden ja alustatalouden innovaatioiden myötä. Onkin oletettavaa, että lähiaikoina GAFA — yhtiöt (Google, Amazon, Facebook, Apple) suuntautuvat kohden pankkitoimialaa. Näkemyksemme mukaan tähän kehityskulkuun ei ole riittävällä tasolla varauduttu.

Ehdotelmat Suomen neuvotteluasemaksi talous- ja rahaliiton kehittämiseksi

1. Valiokunta edellyttää, että hallitus pitää kiinni kielteisestä kannasta EMU:n kehittämiseen ns. keskitetyn mallin mukaisena, joka tarkoittaa, että yhteisvastuuta ei kasvateta.

2. Valiokunta edellyttää, että hallitus valmistelee toimenpideohjelman EMU:n hajoamisen ja Suomen siitä eroamisen varalle.

3. Valiokunta edellyttää, että hallitus vaatii, että jokaisen EMU-maan tulee vahvistaa omaa tasauskykyään, eli vähentää velkaantumista, ja että ne sopeuttavat ja tasapainottavat julkisen taloutensa ja vahvistavat tuottavuuden ja kilpailukykynsä kestävälle pohjalle ehtona EMU:n pelastamiselle.

4. Valiokunta edellyttää, että hallitus ei hyväksy EU:n budjettivarojen käyttämistä jäsenmaissa EMU:sta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen.

5. Valiokunta edellyttää, että hallitus vaatii valtionvelkakirjojen maakohtaisen pääoma-vaatimuksen kasvattamista pienin askelin.

6. Valiokunta edellyttää, että hallitus vaatii sellaisten sääntelymekanismien käyttöönot-toa, jotka asteittain kasvattavat valtionlainojen riskikeskittymien pääomavaatimuksia.

7. Valiokunta edellyttää, että hallitus ei kannata EVM:n muuntamista velkajärjestelyvi-ranomaiseksi. EVM:n päätöksentekomenettely yksimielisyysvaateineen, sekä EVM:n kapasiteetin riittämättömyys, tai edes epäily siitä aiheuttaisi entistä suurempia ongelmia.

Ehdotelmat pankkiunionin viimeistelystä aiheutuvien Suomen riskien minimoimiseksi

8. Valiokunta edellyttää, että hallitus varautuu siihen, että Suomen Pankin taseessa olevat TARGET2 -järjestelmän 80 miljardin, euroalueen pankkijärjestelmän pitkäaikaisten rahaoperaatioiden 10 miljardin tai julkisen ja yritysten velkapapereiden osto-ohjelman 7,3 miljardin riskit realisoituvat.

9. Valiokunta edellyttää, että hallitus laatii riskianalyysin EKP:n ja keskuspankkien tilanteesta.

10. Valiokunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle tiedonannon EKP:n roskalainojen osto-ohjelman Suomelle synnyttämien vastuiden määrästä ja ohjelman lopettamisen aikataulusta ja vaikutuksista.

11. Valiokunta edellyttää, että hallitus suostuu vain Suomen riskit ja maksuaseman minimoivaan vakuutustyyppiseen yhteisvastuuseen ja vain ainoastaan niissä tapauksissa, joissa yhteisvastuuta täytyy täysin pakollista olla.

12. Valiokunta edellyttää, että hallitus varautuu pankkitoimialan murrokseen, ja ei sitouta Suomea laajoihin talletussuojasopimuksiin ennen kuin FinTech- yhtiöiden ja suurten jakamis- ja alustatalousyhtiöiden aiheuttamat uhat ja riskit nykyiselle pankkitoimialalle on todettavissa.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että suuri valiokunta lausuntonaan ilmoittaa, että se edellyttää valtioneuvoston vaikuttavan tulevaan komission työohjelmaan EMU:n kehittämisestä ja pankkiunionin viimeistelystä edellä kuvatulla tavalla.

Helsingissä 1.12.2017

Ville

Vähämäki

ps

Toimi

Kankaanniemi

ps

Viimeksi julkaistu 1.12.2017 15:40

Toimituksen poiminnat