=8) Talousseurantaa ja muuta tarkkailua

"Mistä näitä euroja oikein tulee?"

  • Kuva1: "RAHA", Ville Iivarinen, Into Kustannus
    Kuva1: "RAHA", Ville Iivarinen, Into Kustannus
  • Kuva2: Danskebankin vastaus tiedusteluuni
    Kuva2: Danskebankin vastaus tiedusteluuni

 


Sain juuri luettua Ville Iivarisen ansiokkaan, nykyistä rahajärjestelmäämme käsittelevän teoksen: "RAHA - Mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla?".

Ymmärrän hyvin, etteivät tavalliset ihmiset ole tietoisia siitä mistä kaikki ympärillämme oleva raha on oikein peräisin, mutta se ettei asiasta ole tietoa edes yhteiskunnan ylimällä tasolla on sekä käsittämätöntä, että myös pelottavaa. Ohessa muutamia Iivarisen keräämiä teorioita siitä mistä rahat oikein tulevat:

"Keskuspankki laskee liikkeeseen rahaa lainaamalla sitä pankeille. Pankit lainaavat sitä edelleen yrityksille ja kotitalouksille", Erkki Liikanen, (s.64)

"Silloin kun pankki lainaa sulle rahaa, niin pankki joutuu ensin lainaamaan jostakin sen rahan ja vain lainaa sinulle edelleen.. ei siinä prosessissa synny uutta rahaa", Timo Tyrväinen, (s.52)

"No ei se suurin osa.. no suurin osa saattaa lähteä (liikepankeista) mutta, tota niin, kyllä nää siinä mielessä lähtee julkiselta puolelta, että EKP ja sen alaisuudessa olevat keskuspankit on ne jotka rahan panee liikkeelle", Alexander Stubb, (s.48)

--

Oikea vastaus on kuitenkin se, että lähes kaikki liikkeellä raha on syntynyt liikepankkien antolainauksen kautta tyhjästä; Kun esimerkiksi pankin asiakkaalle myönnetään asuntolaina, niin pankin täti vain näpyttelee pankin tietokoneella olevalle tilille lainasummaa vastaavan numerosarjan ja kas'näin uutta rahaa on syntynyt!

Kierrossa oleva raha on siis jonkun muun joskus aiemmin pankista lainaamaa rahaa. Asia tuntuu täysin uskomattomalta, mutta näin se vain on. Itsekin ymmärsin ko. asian vasta viime syksynä. Käytännössä juuri kukaan ei tiedä rahan syntyvän lainaamalla. Asiaa voi testata tiedustelemalla sitä lähipiiriltään. Lopputulos on kuitenkin se, että lähes kaikki ovat asiasta tietämättömiä, eli suomeksi sanottuna meillä on käytössä rahajärjestelmä, jonka toimintaa ei ymmärretä sen paremmin yhteiskunnan ylä- kuin alatasoillakaan!

Raha myös lopulta häviää sinne mistä se on tullutkin eli takaisin tyhjyyteen; Kun pankin asiakas maksaa lainansa takaisin pankkiin,häviää ko. rahamäärä kierrosta. Ja siinä kuvitteellisessa tilanteessa, että kaikki velalliset maksavat lainansa takaisin pankkiin, häviää kaikki raha kierrosta ja talous pysähtyy ts. kaikkien tilit ja lompakot ovat tyhjentyneet rahasta, eikä rahalla tapahtuvaa vaihdantaa voi enää harjoittaa.

--

Rahanluonti tyhjästä kuulostaa pähkähullulta ajatukselta, muttei kuitenkaan välttämättä sitä ole. Teoriassa tällainen järjestelmä voi toimia aivan erinomaisesti. Mutta kuitenkin yhdellä reunaehdolla: velallisten tulee kyetä maksamaan velkansa takaisin pankkiin. Mikäli velallisten maksukyky pettää, ja velat jäävät maksamatta, koko velkaperustainen rahajärjestelmämme romahtaa.

Lainatulle rahalle pitääkin siis kyetä luomaan vähintään vastaavan arvoinen reaalivastine. Esim. mikäli pankin asiakas on lainannut 300k€ talon rakentamista varten, pitää sillä summalla myös rakentua vähintään vastaavan arvoinen talo. Pankin laina-asiakkaiden virheelliset investoinnit voivat lopulta romahduttaa koko käytössä olevan rahajärjestelmän, mikäli ne tapahtuvat massiivisessa mittakaavassa. Pankkitoiminnan ytimessä onkin laina-asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointi. Koko velkarahajärjestelmä seisoo tai kaatuu sen varassa. 

Koko homman voisi kuvainnollistaa myös niin, että pankki lainaa luottokelpoisille asiakkailleen velkavipuja, jotka he käytön jälkeen palauttavat ne takaisin pankkiin. Velkavipujaan asiakkaat käyttävät omien hankkeidensa isontamiseen ja/tai nopeuttamiseen, sillä juuri se onkin velkavipujen tarkoitus. Velkavipujen, ja samalla siis kierrossa oleva rahamäärää, rajoittaa vain pankin vakavaraisuusvaatimus (oma pääoma/antolainauskanta = 4.5%).

--

Nykyisen pankkijärjestelmän käytännön toteutuksessa on kuitenkin kaksi vakavaa perusvikaa, joista johtuen kärsimme alati toistuvista pankkikriiseistä (*); 1. Pankkien talletus- ja antolainaustoiminnot ovat samassa veneessä. 2. Käytännössä pankeilla on täysi valtiontakaus, sillä ne ovat kriittinen osa talouden toimintaa.

Kyseinen onneton järjestely aiheuttaa sen, että pankit voivat huoletta jakaa lainoja asiakkailleen, sillä ne tietävät että valtio (ts. veronmaksajat) tulee apuun hädän hetkellä. Pankkien bisneshän on lainojen myynti ja pyrkivät myymään ko. tuotettaan niin paljon kuin vain on ylipäänsä mahdollista. Ja valtion antaman tukevan selkänojan vuoksi, pankit lainaavatkin rahaa aina aivan riskirajoille saakka. Pankkikriisin sattuessa myös tallettajien varat (ja koko maksujärjestelmä) ovat vaarassa ja niinpä valtion on aina tultavat pelastajaksi etteivät tallettajat nouse kapinaan. Mikäli pankkikriisien halutaan oikeasti joskus loppuvan, on pankkien täydestä valtiontakauksesta luovuttava. 

Iivarisen kirjassa esitetty ratkaisu raha- ja pankkiuudistukseksi on yksinkertaistetusti seuraavanlainen: Pankkien talletus- ja sijoituspankkitoiminnot erotetaan toisistaan. Talletuksille annettaisiin 100% vähimmäisvarantovaatimus. Tällöin liikepankeilla olisi aina talletuksia vastaava vähimmäisvaranto talletettuna Suomen Pankkiin, jolloin kaikki talletukset ovat täysin turvatut myös pankin kaatuessa.

Sijoituspankkitoiminnalla ei puolestaan olisi minkäänlaista valtiontakausta, vaan pankit suorittaisivat antolainauksen täysin omalla riskillään. Konkurssin sattuessa antolainauspuolen sijoitusasiakkaat sekä pankin osakkeenomistajat menettäisivät varansa. Sijoituspankkitoiminta olisi tällöin osa normaalia markkinataloutta, jossa tappioiden ja jopa konkurssin pelko saa hillitsemään riskinottoa.

Edellä esitettyä mallia voisi kutsua vaikkapa talletusrahan sosialisoinniksi ja pankkien "kapitalisoinniksi". Pankkien on vihdoinkin opittava tulemaan toimeen omillaan ja päästettävä irti veronmaksajien helmoista. Varmasti myös muitakin ratkaisumalleja on kuin edellinen, mutta pääasia on, että jotain vihdoinkin tehtäsiin. Tälläkin hetkellä jokainen säästeliäs eurokansalainen maksaa edellisen eurokriisin (2011) vahinkoja talletusten nollakorkojen muodossa. Velallisille on puolestaan luvassa kiva ylläri EKP:n  LTRO-rahaelvytyksellä ylihintaisiksi pumppaamien valtionvelkakirjojen lopulta romahtaessa ja markkinakorkojen noustessa äkillisesti. 


Mutta koska pankkitoiminta veronmaksajien antaman tukevan selkänojan turvin on kovin tuottoisaa puuhaa, niin kaikkien pankki- ja rahajärjestelmiä koskevien uudistusten vastustus tulee olemaan erittäin ankaraa.

Todennäköistä onkin, että mitään todellisia korjauksia ei tulla tekemään, vaan nykyisen järjestelmän laastarointi senkuin vain jatkuu, joten seuraava pankkikriisi onkin vain ainoastaan ajan kysymys.

 


 

(*) IMF:n mukaan vuosina 1970-2011 koettiin yhteensä 147 pankkikriisiä (s.177)


+ Suomen Pankki vahvistaa rahan syntyvän liikepankkien antolainausprosessin yhteydessä

+ Danskebankin mukaan pankit välittävät talletusasiakkaiden varoja laina-asiakkaille (Kuva2).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

"Mutta koska pankkitoiminta veronmaksajien antaman tukevan selkänojan turvin on kovin tuottoisaa puuhaa, niin kaikkien pankki- ja rahajärjestelmiä koskevien uudistusten vastustus tulee olemaan erittäin ankaraa"
Samalla tämä sama asia takaa myös vallan päätöksiin ja kun nämä piirit ovat yhteiset poliittisten toimijoiden kanssa ei muutosta saada aikaan.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

"Raha myös lopulta häviää sinne mistä se on tullutkin eli takaisin tyhjyyteen; Kun pankin asiakas maksaa lainansa takaisin pankkiin,häviää ko. rahamäärä kierrosta. Ja siinä kuvitteellisessa tilanteessa, että kaikki velalliset maksavat lainansa takaisin pankkiin, häviää kaikki raha kierrosta"

Onhan lainanottaja maksanut myös korkoa. Tämähän jää kiertoon, koska pankki voi tämän rahan sijoittaa eteenpäin.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Jätin koron käsittelemättä yksinkertaisuuden vuoksi.

Olennainen kysymys on, ettemme tiedä/ymmärrä millainen meidän nykyinen rahajärjestelmämme on.

Samoin ei ole myöskään konsensusta siitä millainen sen tulisi olla. Tämä keskeinen kysymys tulisi pikaisesti ratkaista.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Pankin luottotappio eli maksamaton velka jää kiertoon ja lisää rahamäärää. Korkoa varten ei synnytetä uutta rahaa, vaan se kiskotaan sitten jostain olemattomuudesta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Mistähän nämä minun eläkerahat mahtaa oikein tulla?

Onko ne painanut EKP, vaiko Suomen pankki?

Se on ainakin varmaa että jos ne rahat on luotu tyhjästä niin kyllä ne sitten kan sinne tyhjyyteen katoaa.

Mutta kun ne minulle tulee, ne rahat, niin velkaahan ne toki on. Ensin ne on sen elakefirman velkaa minulle, sitten minä ne hävitän, niin että ne lakkaa olemasta.
-----------

Itseasiassa, jos nyt suoraan sanon mitä ajattelen, niin tämän blogin luoma käsitys rahan olemuksesta on kyllä enemmän tai vähemmän sitä ns. vaihtoehtoista totuutta.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kaikki käteinen on keskuspankin liikkeelle laskemaa.

Mutta kyllä tilirahan alkusynty on tapahtunut jonkun nostaessa laina pankista josta se on lähetynyt kiertämään talouteen.

Itseänikin hämmästyttää tämä erimielisyys rahan alkuperästä ja toivoisin että siihen otettaisiin virallisestikin selkeästi kantaa.

--

Myös Englannin pankki vahvistaa rahanluonnin tapahtuvan antolainauksen yhteydessä:

"
In the intermediation of loanable funds model of banking, banks accept deposits of pre-existing real resources from savers and then lend them to borrowers. In the real world, banks provide financing through money creation. That is they create deposits of new money through lending, and in doing so are mainly constrained by profitability and solvency considerations.
"

https://jrc.princeton.edu/sites/jrc/files/jakab-ku...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Mutta kyllä tilirahan alkusynty on tapahtunut jonkun nostaessa laina pankista josta se on lähetynyt kiertämään talouteen."

Kuka sen minun eläkerahani on sieltä pankista lainaksi ottanut, koska ainakaan minä en ole velvollinen sitä rahaa pankille takaisin antamaan, siis minun ottamaani lainaa se ei ainakaan ole.

Onko eläkevakuutusyhtiö siis ottanut sen rahan lainana pankista ja joutuu maksamaan sen pankille takaisin?

Entäs sitten palkkarahat? Ovatko työnantajat lainanneet ne rahat pankista jotka ne työntekijöilleen maksaa?

Ei, en minä ymmärrä tätä logiikkaa jossa raha luodaan tyhjästä.
Kyllä sen työnantajan pitää tehdä tuottavaa bisnestä ja sillä se palkka on maksettava. Eihän se nyt käy että aina vain lainataan rahaa pankista.

Valtio tosin rahoittaa omat kulunsa osin lainaamalla, mutta kyllä sekin laina pitää maksaa takaisin, ei se nyt niin ole että pankki niin vain tekee rahaa, luo rahaa tyhjästä valtion kulujen kattamiseen.

Valtio tekee väärin rahoittaessaan menojaan lainalla, valtion pitäisi saada tulonsa verottamalla kansalaisiaan, jotka puolestaan saavat rahaa tekemällä työtä tai muuta bisnestä, eivätkä he siis lainaa sitä rahaa pankista millä he veronsa maksavat.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Suosittelen että Arto luet joutessasi Ville Iivarisen kirjan.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Vihavaiselle on rahanluonti selvitetty useita kertoja vuosien varrella, siitä huolimatta hän yhä edelleen leikkii tietämätöntä. Ihan turhaa trollausta ja tosiasioiden kieltämistä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kirja on nyt tarjouksessa vain 9.90€ !

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Yhtä asiaa ihmettelen, jos joku maksaa lainansa pankille oikealla rahalla, niin eihän se minnekään katoa, Pankki saa oikeaa rahaa antamansa tyhjän tilirahan tilalle.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ei se noin mene. Kun pankki lainaa rahaa sille jää siitä omaan taseeseensa merkintä, se on miinusmerkkinen. Se on siis ihan oikeaa kovaa rahaa joka on pois pankin taseesta jos lainan saaja ei maksa lainaa takaisin.

Jos se pankin lainaama raha olisi jotain tyhjää ja tyhjästä luotua, kuten blogisti väittää, niin eihän siitä silloin pankille mitään rasitetta jäisi.

Pankit joutuvat vaikeuksiin sen takia jos ne eivät saa asiakkailtaan takaisin heille antamiaan lainoja, eli rahaa. Eihän nyt toki minkään tyhjän tai tyhjästä luodun rahan takia kukaan, tai mikään pankki mihinkään vaikeuksiin voisi joutua.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Anteeksi tyhmyyteni. Ex kadunlakaisijan älyllä ja kokemuksella yritän arvata tuota rahan olemattoman tai oleellisen olemassaoloa.
Ensin keskuspankki luo rahaa (seteleitä tai numeroita) tyhjästä lainaamalla sitä pankeille korolla tai ilman . Sitten pankit lainaavat sitä eteenpäin jollain paremmalla korolla. Eikös tuo pankin korkokin ole alun perin lähtöisin keskuspankin tyhjästä luodusta "rahasta"?
Kiitos blogistille valaisevasta kirjoituksesta. Oppia ikä kaikki. Kuulun siihen porukkaan, jolle nää jutut ovat vähän utopiaa.
Mulla on jokunen tonni säästössä pankissa. Velkaa ei nimeksikään. Luultavasti tonnini "palavat" tilanteessa, jossa kaikki jättävät velkansa pankille maksamatta seuranneen pankrotin myötä. Eli jos pankilla on velkaa enemmän kuin säästäjien säästöjä tai muuta vastattavaa. Eikä pankki ole jemmannut katteeksi tarvittavaa panosta johonkin "puskurirahastoon"? Tai meidän verovellisten auttavaa kättä?
Eli ja vielä kerran eli tonnini palavat jos markkinatalous toimii ideansa mukaisesti ilman valtion harrastamaa "sosialismia"?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Eli ja vielä kerran eli tonnini palavat jos markkinatalous toimii ideansa mukaisesti ilman valtion harrastamaa "sosialismia"?"

Tonnisi palavat jos markka- fantsuttelijat saisivat tahtonsa perille ja jos Suomi ottaisi käyttöön uppoavan valuutan, eli markan.

Jos markkaan palattaisiin kannattaisi ne tonnit joko heti käyttää tai muuttaa johonkin arvonsa säilyttävään valuuttaan.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Itsekin olen vasta parisen kuukautta totutellut siihen ajatukseen, että raha on luotu velasta. Asiaa ei käytännössä tiedä/ymmärrä juuri kukaan, enkä siis itsekään aiemmin.

Keskuspankilla ei ole osaa rahanluonnissa. Käsittääkseni ainoastaan pankin oman pääoman määrä rajoittaa lainanantoa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Keskuspankilla ei ole osaa rahanluonnissa. Käsittääkseni ainoastaan pankin oman pääoman määrä rajoittaa lainanantoa."

Mille taholle keskuspankki velkaantuu laskiessaan liikkeelle kymmeniä miljardeja kuukausittain? Mikä on määritelmällisesti EKP:n oman pääoman määrä, vai onko kyse vain mielikuvituksesta eli voivat lisätä rahoitusta kuinka paljon haluavat?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #25

Hyvä kysymys.

LTRO-rahaelvytyksessä EKP ostaa liikepankeilta euroalueen valtionvelkakirjoja ja ne ovat nyt EKP:n tasessa, joten tase pysyy tasapanossa. EKP ei velkaannu, mutta tekee todnäk isot tappiot myydessään velkakirjat takaisin markkinoille.

EKP:llä on valtuudet ostaa 33% kunkin eurovaltion valtionvelasta. Nyt ollaan menossa n. 22% kohdalla, n. 2200 mrd.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Rahajärjestelmän toiminta pitäisi mielestäni opettaa jo peruskoulussa, itse käytän panttilainaamometaforaa rahajärjestelmän selittämisessä:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207699-p...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Amoksen jutussa on samat asiat tiivistettynä. Kiitos!

Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo

Tässä tiivistys ...

Kaikki raha on tulonsiirtoa.

-------------------

1. Mitä raha on?

Raha on velkaa. Lähes kaikki raha on aina velkaa, joka on joltain toiselta pois.

2. Kuka luo rahaa?

Rahan luovat yksityiset liikepankit.

3. Miksi ne luovat rahaa?

Tehdäkseen omistajilleen rahallista voittoa.

4. Kuinka ne luovat rahaa?

Ne luovat rahaa myöntämällä lainoja, joista ne laskuttavat korkoa. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki raha on olemassa ainoastaan siitä syystä, että joku jossain on ottanut velkaa ja maksaa siitä korkoa.

Talousdemokratia

http://www.talousdemokratia.fi/

Maailmantalous.net

http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/98

-------------------

Ahneus ja kilpailu eivät ole kiinteä osa ihmisluonnetta. Ahneutta ja puutteen pelkoa itse asiassa jatkuvasti luodaan ja vahvistetaan käyttämällämme rahajärjestelmällä. Voimme selvästikin tuottaa enemmän kuin tarpeeksi ruokaa kaikille ja tässä maailmassa olisi selvästikin kaikille työtä tehtäväksi, mutta selvästikään meillä ei ole tarpeeksi rahaa niiden maksamiseen. Niukkuus on meidän kansallisissa valuutoissamme. Itse asiassa, keskuspankkien tehtävä on luoda ja ylläpitää rahan niukkuutta. Tämän suorana seurauksena meidän on pakko jatkuvasti taistella toinen toistamme vastaan, jotta voimme selviytyä. - Bernard Lietar - (Euroopan Unionin rahajärjestelmän suunnittelija)

-------------------

Kilpailun ja ahneuden maailmassa ihmiset kasvatetaan pessimismiin, pelkoon ja saalistukseen. Heille manataan kovenevaa taistelua vähenevistä resursseista, tulevaisuudessa lankeavia laskuja, vaille jäämisen uhkaa. Taju yhteisestä hyvästä on hukassa, on vain maailman ainoan ”minän” hyvä. - Tuula Liina Varis -

Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo

Talouskurille ei ole vaihtoehtoa? Se on valhe!

Kuinka vaikea voi olla hyväksyä, että:

1) Rahaton ei osta.
2) Raha, joka ei kierrä, ei pyöritä talouden rattaita.
3) Raha, joka ei pysy maassa, ei vaurastuta maata.
4) Nopeasti kiertävä ja tasaisesti jakautuva raha ruokkii talouskasvua.
5) Verokeitaissa piileksivä raha on taakka muun talouden kannalta.

Finanssisektorin sääntelemättömyys on suuri riski valtiontaloudelle ja niin on myös pääomien vapaa liikkuvuus – varsinkin, kun pääoma liikkuu verokeitaisiin verottajan ulottumattomiin ja muuttuu sosiaalisen sekä yhteiskunnallisen riskin osatekijäksi.

https://vastavalkea.fi/2017/09/13/talouskurille-ei...

Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo

Rikkaat ihmiset eivät ole hyödyllisiä yhteiskunnalle.

Mitä enemmän ahneet kahmivat itselleen, niin sitä enemmän on myös heitä, jotka jäävät ilman ja tulevat lopulta osattomaksi kaikesta. Siitä seuraa vakavia ongelmia, jotka tulevat kalliiksi yhteiskunnalle. Tämä on vain yksi ahneuden seurauksista.

Kateus ei tuhoa Suomea, eikä maailmaa, vaan ahneus sen tekee.

-----------------------------

Miksi valtion rahat eivät riitä?

Vastaus on tässä:

Porvarit tekivät ja tekevät

• 1990-luku: Tulonsiirtoja varakkaille eri keinoin, köyhien määrä ja ongelmat lisääntyvät
• 2000-luku: Tulonsiirtoja varakkaille eri keinoin, köyhien määrä ja ongelmat lisääntyvät.
• 2010-luku: Tulonsiirtoja varakkaille eri keinoin, köyhien määrä ja ongelmat lisääntyvät.

Vuosikymmenestä toiseen tätä jatketaan ja näistä toimista seuraavat velat maksatetaan aina pienituloisilla ja tavis-kansalla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Raha on pelkkä illuusio, siis kuvitalma.
Kuvitelmaa ei tarvitse tehdä eikä luoda,

Rahaa voi kuvitella olevan miten paljon itse hailuaa sitä olevan olemassa, eikä sitä kuitenkaan ole olemassa.

Jos sinulla on rahaa,
se on pelkästään kuvittelua.
Ei sinulla oikeasti mitään rahaa ole
koska rahaa ei oikeasti ole olemassa.
Velan suhteen on sama tilanne.

Rahan käyttö perustuu siihen että itse kuvittelet sinulla olevan rahaa ja saat muut uskomaan siihen. Sinä voit vaihtaa mielikuvitusrahasi johonkin konkreettiseen, kuten autoon, asuntoon, tai kahvipakettiin, jos myyjä uskoo siihen sinun mielikuvitusrahaasi ja saa sen sitten haltuunsa sopivälla kauppahinnalla ostamaasi tavaraa vastaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kyllä blogisti on oikeassa rahan synnystä nykymaailmassa. Se on myös fakta, että pankkien omavaraisuusaste 4,5 % on olematon, joten sillä ei kateta edes tallettajien rahoja. Pankki voi hoitaa tuon vaatimuksen seisottamalla asiakkaiden rahoja omilla tileillään hieman pitempään.

Ennen oli toisin ja muutamissa pankeissa on vieläkin - ainakin USA:sssa. USA:n pankkikriisi syntyi siten, että pankit myivät toisilleen sijoitustuotteita, joiden arvo paljastui olevan lähes nolla. Tämä siitä syystä, että pankit olivat ahneuksissaan antaneet lainaa ihmislle, joilla ei ollut mitään realistisia mahdollisuuksia maksaa takaisin kuuna päivänä. Pankit yrittivät tehdä tyhjästä mammonaa.

Mutta syvällä USA:n maaseudulla oli pankkeja, jotka eivät olleet lähtenet tähän uuteen businekseen tehdä tyhjästä rahaa. Heillä oli kaksi periaatetta. Jos he lainasivat jollekin rahaa, se summa piti löytyä oman pankin kassakaapista. He lainasivat vain ihmislle, jotka tunsivat ja arvioivat heidän pystyvän maksamaan velkansa. Pankkikriisi ei koskettanut näitä pankkeja millään tavalla. Näin toimivat Suomessakin ennen mm. paikalliset säästöpankit.

Nykyään on markkinoilla bitcoineja, joiden arvo perustuu asiakkaiden uskoon, että sillä rahalla on arvoa. Valtioiden valuutat tänä päivänä ovat samanlaisia uskomusrahoja. Jos ihmiset menettävät uskonsa esm. euroon, sen arvo menee nollaan. Historian valossa lähes kaikille setelirahoille on käynyt näin. Ostakaa maata, sen valmistus on lopetettu.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ostakaa maata, sen valmistus on lopetettu."

Myös maan arvo on kiinni siitä onko sillä kysyntää, sekin on siis pelkkä kuvitteellinen arvo.

Toki valtionyhtiö Sonera osti joskus ilmatilaa Keskieuroopassa, koska uskoi että se ilmatila oli jonkin arvoista. Ei ollut.

Maan arvo riippuu siitä tarvitseeko joku sitä johonkin tarkoitukseen. Etelämantereella jään alla oleva maa ei ole minkään arvoista, ellei joku osoita että siellä on kultaa, tai jotain muuta arvometallia joka voidaan sieltä kannattavasti louhia ja hyödyntää.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Tämä pitäisi opettaa kaikille viimeistään yläasteella.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Tämä pitäisi opettaa kaikille viimeistään yläasteella."

En kannata sitä että lapsille annetaan mitään väärää tietoa.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Rahanluominen on perusasioita joita kaikkien pitäisi osata.

Liikepankit luovat 98% keskuspankit loput ostamalla arvopapereita, kuten Suomen valtion velkakirjoja

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Rahanluonti on sinänsä yleistä tietoa, mutta siitä ei jostain syystä julkisesti puhuta juuri mitään.

Youtube videoita katselemalla päsee alkuun.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Kun Suomen Pankki ostaa Suomen valtion velkakirjoja enemmän kuin Suomen valtio niitä laskee liikkelle onko ihme jos korko on miinusta.. Kenenlle valtio on silloin velkaa kun valtio omistaa Suomen Pankin..

Ja siinä luotu raha on kovaa rahaa ts keskuspankkirahaa

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Euro on vielä lisäksi oma ongelmansa.

Euroa ei saada toimimaan ellei euroalueesta muodosteta liittovaltiota; Raha- ja finanssipolitiikan pitää sijaita samassa osoitteessa. Muuten ei toimi.

Jos näin ei toimita, EKP siirtynee lopulta epäsuorasta rahaelvytyksestä suoraan rahaelvytykseen ts. se alkaa rahoittaa suoraan eurovaltioita, kuten Japani jo tekeekin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

En ole ollenkaan varma, että Suomen valtio omistaa Suomen pankin, vaikka nimi viittaa siihen. Suomen Pankki on nykyisin vain EKP:n haarakonttori ja se tekee, mitä EKP haluaa sen tekevän. Ei Suomen Pankki paina markkoja, mutta kylläkin euroja ja se ei voi määrittää euron ulkoista arvoa. Onko Suomen Pankilla muuta virkaa kuin pitää huolta siitä, että maassa on riittävästi seteleitä ja kolikkoja.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Omistaa ja SP ostaa Suomen velkakirjoja

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Jos vielä tiivistän ongelman, niin pitäisi vihdoinkin päättää onko pankkitoiminta julkista- vai yksityistä liiketoimintaa.

Pankkitoiminta on yksityistä kun menee hyvin ja julkista kun menee huonosti (nollakorot = pankkitukea kriisipankeille).

Jako talletus- ja sijoituspankkeihin on välttämättömyys pankkitoiminnan vakauden kannalta.

Ehkä olisi selkeintä antaa koko talletustoiminta valtiolle ("Uusi Postipankki") ja pitää vain sijoituspankkitoiminta yksityisenä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Tässä on muutama yksinkertaistettu ajatus omista pohdiskeluistani vuonna 2014.

Vaihdanta ei ole samanarvoisuuden vaihtamista, vaan tarpeiden tyydyttämistä. Toinen vaihtaja arvostaa toista tavaraa enemmän kuin toista. Miksi muuten vaihtaisi? Otetaan nämä ajatukset pohdinnan lähtökohdaksi.

Kun siis ostan jäätelön, niin arvostan enemmän jäätelöä kuin kolmea euroa. Myyjä arvostaa taas kolmea euroa enemmän, kuin jäätelöä. Toinen tarvitsee jäätelöä ja toinen taas euroja.

Valtio (me?) haluaa kansan töihin. Toteuttaakseen tehtävän valtio laittaa kansan verolle ja luo rahan jota kansakunnan on kerättävä valtiolle. Valtio siis arvostaa kansakunnan työtä enemmän kuin rahaa. Tämä lienee hyvin ymmärrettävää, koska rahaahan valtio voi painaa mielensä mukaan, mutta kaikkia valtion tarvitsemia töitä se ei kykene itse tekemään. Tuottamiaan palveluita ja töitä kansalainen voi nyt myydä valtiolle. Valtio voi myös lainata rahaa kansalaisille, jotta he voisivat toteuttaa isompia tavoitteitaan. Mikäli valtio nyt lainaisi rahat ilman korkoa (korkoakaan ei valtio tarvitse, koska sehän voi painaa rahaa rajattomasti), niin verothan voisi maksaa noilla korottomilla lainatuilla rahoilla ja valtio ei voisi arvostaa työtä ja tuotteita enemmän kuin sen itsensä luomaa rahaa, ja juuri siitähän ei ole puutetta.
Myös jokapäiväisessä elämässä kansalaiset tarvitsevat rahaa, sillä aina on niitä kansalaisia, jotka arvostavat rahaa enemmän kuin ”omia tuotoksiaan”, ja olihan ne verotkin olemassa. Nyt sitten rahan arvo vaihdannan välineenä alkaa muodostua markkinoilla. Korkoja ja veroja säätelemällä valtio käytännössä määrittää ”oravanpyörän” perusvauhdin. Vauhtiin vaikuttaa myös jokaisen henkilökohtaiset halut.

Valtio ei siis tarvitse itse rahaa eikä korkoja, mutta kansalaisten aktiivisuutta se tarvitsee tuottaakseen kansalaisten haluamat palvelut. Raha ei lopu ja korotkin voidaan palauttaa takaisin kiertoon tarpeen mukaan. Kansalainen voi rahaansa vastaan saada viimekädessä veronsa suoritettua tai vaihdettua rahansa jonkun muun maan rahaan erilaisilla vaihtokursseilla. Tärkeä merkitys on kansalaisten luottamuksella rahaan.

Nyt on käytössä erilainen järjestelmä. Valtiot ovat ulkoistaneet rahapolitiikan EKP:n haltuun. EKP ei suoraan osallistu kansalaisten rahaliikenteeseen (paitsi setelit ja kolikot), vaan se on ulkoistettu liikepankeille (huono määritelmä). Uutta rahaa syntyy vain kun joku kävelee pankkiin ja lainaa sitä velkakirjaa ja vakuuksia vastaan. Alun oletuksen mukaan liikepankki laittaa rahalle koron saadakseen enemmän rahaa kuin lainattaessa tai sitten viimeistään realisoimalla vakuudet. Myös valtion on maksettava liikepankeille korkoa, jossa korossa on mukana myös EKP:n liikepankilta mahdollisesti perimä korko.

EKP palauttaa osan korosta valtioille, mutta loppukorko on liikepankkien tuottoa (muista pankit, jotka ovat liian isoja kaatumaan). Aikaisemmin totesin, että periaatteessa valtio ei tarvitse verotuloja, rahaa eikä korkoja. Nyt voin todeta, että valtio tarvitsee verotuloja maksaakseen lainaamansa rahan korot liikepankeille.
Liikepankit siis käytännössä pääsevät verottamaan valtioita, joiden taas on kerättävä korkorahat kansalaisiltaan. Lisäksi korkorahat palautuvat kiertoon pankkien osakkaiden vaiherikkaiden toimien jälkeen, usein muualle kuin velan ottaneeseen valtioon ja pitkällä viiveellä, eikä koskaan täysimääräisesti. Tämä on iso ongelma.

Palatakseni alkuun, niin muistamme, että vaihdanta ei ole samanarvoisuuden vaihtamista, vaan tarpeiden tyydyttämistä. Se joka hallitsee rahaa ja korkoa, määrittää käytännössä muutkin vaihtosuhteet. Ilmeisesti yksityinen rahanluonti nähdään markkinataloudessa oikeudenmukaisempana kuin valtion tekemä rahanluonti. Jokaisella on oikeus olla asiasta omaa mieltä, mutta kyllä vaihtoehtojakin on hyvä miettiä. Näen valtion aseman nykyisessä tilanteessa ongelmallisena, ja valittu leikkauslinja on selvästi poliittinen valinta.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Iivarisen kirjassa käsitellään myös rahanluontioikeuden siirtämistä täysin valtiolle "Rahareformi", "100% money", "The Chicago Plan"

Valtion alijäämien rahoittaminen keskuspankkirahoituksella ei välttämättä ole huono ajatus. Pitää vielä tutkailla asiaa.

Ehkä hybridimalli voisi myös toimia: yksityinen ja julkinen rahanluonti.

Pääasia on kuitenkin saada tallettajien varat pois pankkien sijoitustoiminnan armoilta. Pankkien on vihdoinkin siirryttävä puhtaaseen markkinatalouteen.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Lisää tiivistelyä:

Pankit luovat rahaa vaihtelevia vakuuksia vastaan ja jolle rahalle syntyy vaihtelevan arvoinen reaalivastine. Tallettajien varat eivät kuitenkaan saa olla osallisena tällaiseen arvuutteluun.

--

Pankit ovat valtion takaamia lainavivutettuja (100/4.5 = 22.2 x) sijoitusyhtiöitä

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Kirjan sivu 18."Todellisuudessa tallettamastasi rahasta tulee laillisesti pankin omaisuutta ja pankki voi tehdä sillä mitä haluaa. Tallettaessasi käteistä pankkiin vaihdat rahasi pankin lupaukseen maksaa rahat sinulle takaisin tarvittaessa joskus tulevaisuudessa." Tallettajien varat ovat pankin varoja, kunnes testaat, että pitääkö pankin lupaus.

Toimituksen poiminnat