*

=8) Talousseurantaa ja muuta tarkkailua

Vielä lisää liikepankkien rahanluonnista..

  • Kuva1: Hyödykeraha: American Eagle (Lähde: US Mint)
    Kuva1: Hyödykeraha: American Eagle (Lähde: US Mint)

 

 

 

 

 


Liikepankit kiistävät luovansa rahaa (miksiköhän?), mutta keskuspankit ovat toista mieltä. Ja ainakin itse luottaisin enemmän keskuspankkeihin kuin liikepankkeihin, kuten esim:


"

Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä
pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen.
Mutta laina on nostettu vasta kun sitä vastaava talletus on kirjattu asiakkaan tilille, joten
myös pankin velat kasvavat. Talletuksethan ovat pankin velkoja asiakkailleen. Näiden velkojen
lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä.
Asiakas havaitsee pankkitilinsä saldon
kasvaneen. Hänellä on siis enemmän rahaa kuin hetkeä aikaisemmin, vaikka pelkästään
lainaa nostamalla ei rikastu, eikä nettovarallisuus kasva.


Asiakkaan tilille lainanmyöntöhetkellä kirjattu talletus on aivan todellista rahaa. Saamiset
pankilta kelpaavat maksuvälineeksi, joten maksuvälineiden määrä siis todella lisääntyy, vaikka
sen enempää pankin kuin asiakkaankaan nettovarallisuus, siis varojen ja velkojen erotus,
ei olennaisesti muutu pankin kasvattaessa antolainaustaan.
"

, "Lyhyt johdatus rahaan" , Karlo Kauko, Suomenpankki  (s.6)

 

Och samma på engelska:

Myös Englannin pankki vahvistaa rahanluonnin tapahtuvan antolainauksen yhteydessä:

"

Abstract

In the intermediation of loanable funds model of banking, banks accept deposits of pre-existing real resources from savers and then lend them to borrowers. In the real world, banks provide financing through money creation. That is they create deposits of new money through lending, and in doing so are mainly constrained by profitability and solvency considerations.

This paper contrasts simple intermediation and financing models of banking. Compared to otherwise identical intermediation models, and following identical shocks, financing models predict changes in bank lending that are far larger, happen much faster, and have much greater effects on the real economy.

"

, "Banks are not intermediaries of loanable funds — and why this matters",  Zoltan Jakab and Michael Kumhof


--

Käytännössä juuri kukaan ei tiedä/ymmärrä/myönnä liikepankkien luovan liikkellä olevan rahan antolainauksen kautta. Asia on epäselvä aivan yhteiskunnan ylintä porrasta myöten.

Ja vaikka ajatus siitä, että liikepankeilla on oikeus luoda rahaa kuulostaakin hurjalta, on se kuitenkin aivan toimiva ajatus. Ongelma onkin siinä, että nykyinen pankkijärjestelmämme on toteutettu väärällä tavalla ja on siksi rakenteellisesti epävakaa. Järjestelmän epävakaus johtuu kahdesta seikasta: 1. Pankkien talletus- ja antolainaustoimintoja ei ole erotettu toisistaan. 2. Osana kriittistä infrastruktuuria pankit nauttivat täydestä valtiontakauksesta ja siksi niiden riskienhallinta ei toimi.

Pankit tulisikin siirtää puolisosialismista oikeaan markkinatalouteen jakamalla ne talletus- ja sijoituspankeiksi sekä vaatimalla talletuksille 100% reservivaatimus, jolloin tallettajien varat ovat aina turvassa keskuspankissa. Lisäksi niiden pitää antaa mennä konkurssiin kriisien sattuessa, jolloin niiden riskitietoisuus palautuu.

Valitettavasti kaikkien pankkitoiminnan muutosten vastustus tulee kuitenkin olemaan niin ankaraa, että joudumme kokemaan vielä useita pankkikriisejä ennenkuin toimeen lopulta tartutaan.

 


 

+ Paul Grignonin mainio videoanimaatio: ""Raha on velkaa" (47min. ) Se kertoo oivallisesti rahan historiasta ja nykyisestä paperi/velkaraha-järjestelmästämme (suomenkielinen tekstitys).

+ edelllinen enklanniksi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Jos liikepankit jakaisivat ihmisille rahaa, niin blogisti olisi oikeassa, mutta nehän jakavat rahaa vain lainaksi ja sehän on aivan eri asia.

Jos liikepankki ei saa lainaamiaan rahoja takaisin, liikepankki joutuu vaikeuksiin jos sitä ei tulla pelastamaan, kuten yleensä tapana on ollut ja se menee konkurssiin ja säästäjät ja pankin omistajat menettävät rahansa.

Kun keskuspankit ostavat valtioiden lainapapereita jälkimarkkinoilta niin sitä voisi sanoa rahan luomiseksi, edellyttäen että keskuspankit eivät koskaan myy lainapapereita eteenpäin, eivätkä myöskään vaadi lainoja milloinkaan maksuun.

Suuri osa Suomen valtion veloista taitaa tällä hetkellä olla Suomen pankin holveissa, ne ovat turvassa siellä. Sitä en tiedä mitä tapahtuu jos valtio ei pystyisi lanapapereitaa sieltä Suomen pankista lunastamaan.

Suomen valtio ei voi mennä konkurssiin, mutta voiko Suomen pankki mennä konkurssiin, jos se ei saa valtiolta saataviaan pois?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Liikkeelle lähtevä raha syntyy pankkilainoista ja lähtee kiertelemään pitkin taloutta. Mielestäni muotoilu "raha on velkaa" on korrekti.

Mikäli kaikki pankkilainat maksetaan takaisin, tyhjenevät kaikki tilit ja lipastot rahasta.

"Raha on velkaa"-käsite on vielä kiistanalainen jopa akateemisissa piireissä mm. Paul Krugman kiistää asian. Myös liikepankit, mutta miksi?

--

Järjestelmä on sinänsä toimiva, mutta asiassa on vain kaksi ongelmaa:

1. Juuri kukaan ei ymmärrä miten rahajärjestelmämme toimii

2. Sekä pankkitoiminnan puolisosialismi, jonka vuoksi emme tiedä ovatko pankit yksityistä vain julkista liiketoimintaa.

--

Puhdasta rahanluontia on tosiaan se jos velkakirjat jätetään pysyvästi keskuspankin taseeseen ts. tällöin luotu rahaa ilman mitään reaalivastinetta.

Käsittäkseni keskuspankki, jolla ei ole omaa "setelipainoa" voi mennä konkkaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Mikäli kaikki pankkilainat maksetaan takaisin, tyhjenevät kaikki tilit ja lipastot rahasta."

Jos minulla on lainaa ja laitan sen tililleni "kasvamaan korkoa", niin tietenkin se katoaa jos maksan lainan takaisin.

Mutta

Jos minulla on rahaa pankissa, tai piirongin laatikossa, ihan oikeasti rehellisesti tienattua rahaa, tai vaikkapa perittyä rahaa, tai lotossa voitettua rahaa, niin kuka hitto sen on minulle sieltä pankista lainannut ja onko sillä lainaajalla oikeus hakea se raha minun piironginlaatikostani että saisi maksaa sen velkansa sille pankille?

Voisitko vastata kysymykseen suoraan ja selittää minulle kenen velkaa se minun oma rahani oikein on, jos se ei ole minun ottamaani velkaa ja kuka helvetin roisto se oikein on joka sen rahan tulee minulta pois ottamaan saadakseen velkansa pankille maksettua?

Minun tietääkseni pankeilla on tilit kunnossa, niin että ne tietää kuka niille on velkaa ja kuka on tehnyt pankkiin talletuksia.

Kuinka hitossa minun pankkiin tallettamani rahat voivat olla minun velkaani pankille?

Toki on niin että pankki voi lainata minun pankkiin tallettamani rahat eteenpäin, mutta vaikka pankki ei saisi lainaamiaan rahoja pois velallisilta, pankki joutuu silti antamaan ne rahat minulle, jos päätän nostaa talletukseni. Jos pankkilla ei ole rahaa, kun se ei ole saanut velkojaan perittyä, se joutuu itse ottamaan velkaa, vaikkapa keskuspankista, tai jostain muualta, antaakseen minulle minun rahani takaisin.

Anteeksi vain, mutta en voi ymmärtää että minun pankissa olevat rahat olisivatkin minulle velkaa, eikä rahaa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #3

Käytännön taloudessa "lipaston tyhjentyminen" on rahamäärän vaihtelua: kun pankkiasiakkaat maksavat lainaojaan pois, kierrossa oleva rahamäärä supistuu. Se että kaikki lainat maksettaisiin takaisin on teoreettinen.

--

"Kuinka hitossa minun pankkiin tallettamani rahat voivat olla minun velkaani pankille?"

..eikun ne on jonkun esim. asunnonostoon alunperin lainaamia rahoja, jotka on talouden kierrossa päätyneet tilillesi.

Asia on esitetty myös esim. "Mitä raha on"- videolla:

https://www.youtube.com/watch?v=U4taDve_Wyg&t=60s

--

Julkinen/akateeminen "Raha on velkaa"-kiistely on edelleen vielä kesken. Eikä käsittääkseni edes talousteorioita ole päivitetty sen mukaisiksi.

Kiistely jatkunee vielä vuosikausia. Julkinen kannanottokin olisi myös poikaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #4

"..eikun ne on jonkun esim. asunnonostoon alunperin lainaamia rahoja, jotka on talouden kierrossa päätyneet tilillesi."

Käsittääkseni se joka otti velkaa asunnonostoon on sen lainansa joko jo maksanut pankille, tai se on vielä maksamatta, mutta hän joutuu sen vielä maksamaan.

Mutta ei se saa tulla ottamaan sitä rahaa minun piironginlaatikosta ja miten ihmeessä se hänen lainansa olisi sinne minun piironginlaatikkooni tai pankkitililleni joutunut?

Sinun tarinasi ei oikein stemmaa tässä kohtaa.
Taitaa olla uskonvarainen asia.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #5

Joo tämä aiheuttaa edelleen yleistä hämmennystä. Itse ymmärsin asian vasta Ville Iivarisen kirjasta: https://intokustannus.fi/kirja/raha/ (nyt vain 9.90€!)

Raha on talouden verenkiertoa ja antolainaus on se selkäydin, jossa rahaa muodostuu. Rahamäärä vaihtelee antolainauskannan mukaan. Keneltäkään yksittäiseltä henkilöltä ei tietenkään rahoja viedä, vaan kyse on kokonaismäärän vaihtelusta yleisen taloudellisen aktiviteetin mukaan.

-

Unohtui myös mainita tärkeä jaottelu: rahan käyttötapa on vakio eli vaihdonväline+arvonsäilyttäjä, mutta rahan olomuoto on vaihdellut ajan saatossa: orvanahka, hopea, kulta. Ja nyt fiat-paperirahajärjestelmssä rahan olomuoto on velka.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #3

ps. "pankki joutuu silti antamaan ne rahat minulle, jos päätän nostaa talletukseni"

Tähän liittyen: Pankkiunionin myötä, pankkikriisin sattuessa tallettaja tulkitaan sijoittajaksi.

1. http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1819...

2. http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1837...

Talletussuojarahastoissa ei ole katetta talletusten suojaamiseen. Tämän takia ollaan virittämässä EU:n laajuista talletussuojamekanismia, eikä senkään varat tule riittämään.

-----
Miksi kukaan ei kysy itseltään mistä ne ensimmäiset talletukset tulivat?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

* Pankkien elvyttäminen johtaa budjetin räjähtämiseen ja tappaa julkiset palvelut talouskurin kautta - kuten Suomesta ja EU:sta olemme nähneet.

Toisin sanoen säästämällä ja leikkaamalla ei ole mitenkään mahdollista päästä sellaiselle talouskasvun uralle, joka mahdollistaisi valtioille, kotitalouksille ja yrityksille velkataakasta selviytymisen.

* Rahoitussektorilla on nykyään niin paljon valtaa, että se hyödyntää hätätiloja ja kriisejä uskotellakseen hallituksille, että talous romahtaa elleivät ne ´pelasta pankkeja´.

Käytännössä poliittista valtaa siirtyy siis pankeille samalla kun taloutta keskitetään lisää samoihin käsiin. Malli on sama kuin muinaisessa Roomassa; liike on demokratiasta oligarkiaan.

* Suomen Pankki on EKP:n haaraosasto, ei itsenäinen pankki. Siitä luovuttiin EY-sopimuksen yhteydessä, ja silloin Suomi alkoi velkaantua ulos.

* Raha joka ei kierrä kotimaassa ei ylläpidä kotimaan taloutta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Suomen valtion velkaantumiseen liittyen ks.

SUOMEN PANKIN KESKUSTELUALOITTEITA 19/98, Vappu Ikonen, Tutkimusosasto 9.9.1998
Suomen Pankin tase vuosina 1868-1992, Kuukausisarjat https://finna.fi/Record/fennica.613918

Taseista näkyy (ks vuoden 1985 molemmin puolin) EY-sopimuksen vaikutus velkaantumiseen: EY-sopimus kielsi Suomen Pankkia luotottamasta Suomen valtiota so. pakotti Suomen ottamaan velkaa ulkoa so. luovuimme omavaraisuudesta antamalla rahanluontioikeuden valtiolta yksityisille liikepankeille.

Tästä seurasi pakonomainen tarve mm. vientitulojen haalimiseen velkojen ja velan korkojen maksamiseksi. Samalla suomalaista varallisuutta virtasi maasta ulos. Pääomien liikkeiden vapauttaminen ja sääntelyn purkaminen ovat pahentaneet ongelmaa.

Käyttäjän JukkaPaljarvi kuva
Jukka Paljarvi

"Pankit tulisikin siirtää...talletus- ja sijoituspankeiksi sekä vaatimalla taletuksille 100% reservivaatimus..."
Pari kysymystä:
1. Mistä sijoituspankit saisivat resurssinsa antolainaukseen?
2. Miksi joku perustaisi talletuspankin?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kiitos kysymyksistä Jukka!

--

Korkeampaa korkoa haluavat voivat siirtää talletuksessa sijoituspankkeihin, mutta ottava samalla riskin talletuksensa menettämisestä.

Taitaa olla niin, että talletuspankkitoiminta kannataisi siirtää kokonaan valtiolle: "Uusi Postipankki".

--

Pitää vielä kehitellä näitä ajatuksia, jotka olen siis löytänyt Iivarisen kirjasta. Pääasia on kuitnenkin se, että pankit alkavat vihdoinkin toimia markkinatalouden mukaisesti ja tallettajien varat turvataan.

Mutta kuten totesin, mitään muutoksia ei tulla tekemään ennenkuin muutama pankkikriisi on vielä kärsitty.

Käyttäjän JukkaPaljarvi kuva
Jukka Paljarvi

Kiitokset vastauksista! Niistä herää kyllä pari lisäkysymystä:

- Miten ehdottamasi sijoituspankit periaatteelisesti poikkeaisivat nykyisistä liikepankeista?
-Minkälaisia seuraamuksia kansantaloudelle koituisi, jos vaikkapa 50% liikepankkien talletuksista siirtyisi "Uuteen Postipankkiin"?

Mainio asia, että viitsit pohdiskella näitä rahajärjestelmään liittyviä kysmyksiä. Ehkä kannattaisi kuitenkin laajentaa ajatuskehikkoa Iivarisen teoksen ulkopuolelle:

Rahan tarjontaprosessia on oppikirjoissakin selvitetty jo lähemmäs vuosisata sitten (Itse kävin näitä asioita läpi ensi kertaa 1960-luvulla.) Perusteellinen selvitys löytyy esim. Albert Burger:"The Money Supply Process"(Wadsworth, Belmont,CA 1971). Klassinen esitys raha-ja luottojärjestelmän merkityksestä taloudessa on teoksessa: Ronald McKinnon:"Money & Capital in Economic Development"(Brookings Institution, Washington,DC 1973).
Menestystä kehittelytyössäsi!

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #9

Kiitos vinkeistä!

--

Sijoituspankit alkaisivat toimia riskitietoisesti, sillä niillä ei olisi mitään suojaa konkurssin tullessa ts. aivan kuin muutkin yritykset markkinataloudessa.

Nyt pankkijärjestelmä on jatkuvasti epävakaa riskitietoisuuden puuttuessa ts. järjestelmän takaisinkytekentä puuttuu ja se alkaa värähtelemään.

Uuden pankkijärjestelmän arviointi vaatisi varmaankin teoreettisen mallinnuksen, joten en osaa sanoa kuinka se kaikenkaikkiaan käyttäytyisi.

Mutta uskon kuitenkin, että rahajärjestelmien uusi tarkastelu alkaa vasta savun hälvettyä seuraavan(/seuraavien) kriisin jälkeen.

--

Opiskeluni jatkuu kyllä vielä. Aloitin Mike Maloney:n silmäni avannella:

"Guide To Investing in Gold & Silver: Protect Your Financial Future"

Nimestään huolimatta käsittelee lähinnä raha- ja pankkijärjestelmiä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

1) Edesmennyt taloustieteen professori Murray N. Rothbard kuvaa ongelmaa kirjassaan The Case against FED vertaamalla pankkien luomaa rahaa väärennettyyn rahaan.

Kun pankki "luo rahan" tilille asiakkaan ottaessa velkaa, se väärentää rahan. Väärennetty raha hyödyttää sitä, joka rahan väärentää mutta lähtiessään kiertoon yhteiskuntaan, väärä raha vääristää rahapohjan. Seurauksena rahan arvo alenee, syntyy krooninen inflaatio jolloin rahan ostovoima pienenee: pankkijärjestelmä on se, mikä tuottaa inflaation.

Rothbardin mukaan pankit ovat myös pankkijärjestelmän fractual reserve-luonteesta johtuen kroonisesti maksukyvyttömiä: niillä ei ole koskaan kylliksi omaa pääomaa vastatakseen huutoonsa.

Talousasiantuntija Craig R. Smith sekä entinen ajatushautomo-futuristi Lowell Ponte puhuvat kirjassaan The Inflation Deception inflatokratiasta, uudenlaisesta hallintomallista, joka tarkoituksella käyttää inflaatiota paitsi piiloverona, myös paperirahan arvon alentamiseen.

Jatkuva paperirahan (fiat-raha) määrän lisääminen alentaa rahan arvoa sekä siirtää työtätekevien varallisuuden väärentäjille, kun uuden kriisin myötä lainoittajat pääsevät sadonkorjuuseen: omaisuuden uusjakoon.

Rahapohjan laajentaminen "luomalla rahaa" tyhjästä vääristää pysyvästi vapaan markkinatalouden vaihdantaan perustuvan kuvion ja aiheuttaa pysyvän tulonjaon epätasaisuuden.

2) Ei miksikään, sehän on riskialtista. Parempi maksattaa veronmaksajilla (sarkasmivaroitus)

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen
    Karlo Kauko
    Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia
    eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa.
    Suomen Pankki
    Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
    30.8.2011

Miksi julkaisu on sitten kirjoitettu Suomen Pankin virallisella logolla varustetulle pohjalle?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Samaa myös ihmettelin.

Mikähän on siis Suomen Pankin aivan wirallinen kannanotto rahanluontiin?

Entä liikepankkien? Miksi ne kiertelevät aihepiiriä?

Miten meillä voi olla raha+pankkijärjestelmä, jonka toimintaperiaatteesta ei ole yksimielisyyttä?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Löytyi vielä:

"
Raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Se onkin pohjimmiltaan pelkkää luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta. Raha on velkarahaa, käytännössä keskuspankin (keskuspankkiraha) tai yhä hallitsevammin talletuspankkien (pankkiraha) likvidiä velkaa, jota voidaan käyttää maksuvälineenä. Keskuspankkiraha
- setelistö - on kehittyneissä talouksissa menettänyt keskeisimmän asemansa
yleisön maksuvälineenä, mutta pankkien tilit keskuspankissa ovat edelleen entisessä tärkeässä osassaan pankkien likviditeetin hoidossa ja lyhimpien rahamarkkinakorkojen määräytymisessä.

", "Raha ja luotto rahataloudessa", Tapio Korhonen

https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/8489

--

Näkemyksen täytyy olla SP:ssä sisäisesti hyväksytty, koska se on julkaistu.

Vallalla oleva virheellinen näkemys on yhä kuitenkin se, että pankit välittävät tallettajien rahoja lainantarvitsijoille.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tämä hra Rutanen varmaan kiinnostaa https://phys.org/news/2011-08-powerful-corporation... 147 yritystä hallitsee maailmantaloutta (näistä huipulla about 30 pankkia). Globalisaatio toi (suunnitellusti) plutokratian vaikka levottomuuksien estämiseksi vielä leikitäänkin demokraattisia vaaleja.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Wieniläinen taloustieteen professori Franz Hörmann aloitti noin 2011 yhdessä talousasiantuntija Otmar Pregetter'in kanssa laajan tiedotuskampanjan kertoakseen ihmisille kautta maailman kuinka yksityisten yritysten (pankkien ja luotto- sekä rahoituslaitosten) haltuun yksinoikeudeksi luovutettu rahajärjestelmä velkaannuttaa, köyhdyttää ja kurjistaa ihmisten elämän tietyn elinkaaren kuljettuaan kaikkialla.

Velan kasvaminen niin suureksi ettei sitä voida maksaa, on rahajärjestelmään (velkapyramidiponzi) kuuluva, rakenteellinen ominaisuus.

Ongelmasta ei päästä eroon korjaamalla olemassaolevaa mekanismia kuten poliitikot esittävät.

Kehittyneiden maiden velka on melkein yhtä suuri tai joillain jopa suurempi kuin bkt, talouskasvusta huolimatta. Sitä epäsuhtaa ei leikkauksilla korjata.

Ainoa ratkaisu on muuttaa koko järjestelmä.

Toimituksen poiminnat