=8) Talousseurantaa ja muuta tarkkailua

"Modern Money Theory (MMT)", by prof. Randall Wray (2015) -- kirja-arvio

  • "Modern Money Theory" by prof L.Randall Wray (lähde: palgrave.com)
    "Modern Money Theory" by prof L.Randall Wray (lähde: palgrave.com)
  • prof. L.Randall Wray (lähde: levyinstitute.org)
    prof. L.Randall Wray (lähde: levyinstitute.org)

 

Riikka Söyringin vinkkaamana tilasin ja luin prof. Randall Wrayn teoksen "Modern Money Theory" (Thanks Riikka!).

Missourin yliopiston taloustieteen professori Randall Wray työryhmineen on työstänyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana uuden, rahatalousteorian, "Modern Money Theory" (MMT), perustuen vanhojen talousviisaiden kuten John Maynard Keynes, Karl Marx, Hyman Minsky, Georg F. Knapp, Abba Lerner etc. ajatuksiin.

Mitään uutta ei ole siis keksitty, vaan koottu yhteen viimeisen yli sadanvuoden ajalta vanhoja, ehkä jo unohdettujakin, talousviisauksia yhtenäiseksi ja kattavaksi rahatalousteoriaksi/malliksi. Yhtenäinen kokonaisuus on siis uutta, sisältö ei.

--

Mutta ensin kuitenkin hieman alustusta:

Nykyinen, vuodesta 1971 lähtien käytössä oleva, rahajärjestelmämme on ns. fiat-järjestelmä, missä liikkellä olevalla rahalla ei ole mitään reaalivastinetta. Liikkellä oleva raha on syntynyt kahta eri kautta: liikepankkien antolainauksen kautta, niiden luodessa uusia luottoja asiakkailleen, sekä valtion alijäämäisen kulutuksen kautta.

Rahan vastineena on siis abstraktio nimeltä velka, joko yksityinen tai julkinen. Mikäli velalliset eivät kykene maksamaan velkojaan takaisin pankkiin tai luottamus valtioon horjuu, romahtaa samalla koko velkarahajärjestelmä.

Käytännössä juuri kukaan ei ole tietoinen siitä, että käytössämme on velkarahajärjestelmä. Toinen keskeinen ongelma on se, ettei velkarahajärjestelmästä ole ollut olemassa yleisesti hyväksyttyä makrotalousmallia.

Nykyinen täysin käsittämätön realiteetti on siis se, että meillä on käytössä rahajärjestelmä, jonka toimintaa ei makrotasolla ymmärrä juuri kukaan!

--

MMT:n esittämät keskeiset teesit koskien valtiota, jolla on oma valuutta ("sovereign currency") ovat arkijärjellä ajateltuna täysin pöyristyttäviä, kuten esim:

  • valtio ei tarvitse verotuloja
  • valtio ei lainaa rahaa, vaan luo sitä itse
  • julkinen alijäämä muodostaa yksityisen sektorin rahavarannon
  • verotus saa ihmiset hyväksymään valtion liikkelle laskeman rahan käyttönsä

Mutta kuitenkin nyt kirjan luettuani olen täysin samaa mieltä niistä. En esitä tässä mitään perusteluja ko. teeseille, sillä silloin joutuisin kirjoittamaan koko MMT-kirjan suomeksi.

Nyt ymmärrän velkarahajärjestelmämme seuraavasti:

Se on pohjimmiltaan pelkkä velkasuhteiden (myös verovelan) kirjanpitojärjestelmä. Kaikki raha luodaan tyhjästä liikepankkien antolainauksen ja julkisen alijäämän kautta. Järjestelmän tärkein tehtävä on inflaation hallinta, joka tapahtuu "kovalla", vastasyklisellä vero- ja budjettipolitiikalla. Valtio ei tarvitse verotuloja eikä lainaa, sillä se luo tarvitsemansa rahan itse (*). Valtiontalouden alijäämä on välttämätön, sillä se muodostaa yksityisen sektorin rahavarannon. 

--

Kirja soveltuu kaikille talouden perustiedot (mm. taselaskenta) omaaville ja rahajärjestelmistä kiinnostuneille. Kirja on akateemisen tarkalla, mutta sujuvalla tyyliillä kirjoitettu ja vältellen hankalaa terminologiaa. Koska kirja on koostettu prof. Wray:n blogi-artikkeleista, on siinä jonkin verran ylimääräistä toistoa, joka toivottavasti korjataan seuraavaan painokseen mennessä. 

Itse asia on kuitenkin sen verran painavaa, että kirjan läpikäynti ajatuksen kanssa vie runsaasti aikaa, mutta mahdollisesta vaivasta huolimatta tämä kirja on varmasti hyvin tuottoisa investointi omaan aivokapitaaliin!

Hieman kevyempänä alkupalana kannattaa nautiskella Ville Iivarisen erinomainen "Raha - Mitä se on ja mitä sen tulisi olla?", ellei se ole jo tullut luettua.

--

Toivottavasti jo velkarahan 50v synttäreillä (v.2021) vihdoinkin yleisesti ymmärrettäisiin kuinka rahajärjestelmämme toimii!

 


 

(*) "Valtionvelka" on looginen mahdottomuus, sillä rahaa luova taho ei voi velkaantua ts. "omasta lompsasta ei voi lainata".

Julkinen alijäämä luo ns. ylijäämäreservejä liikepankkien keskuspankkitileille. Ylijäämäreservit muodostavat yksityisen sektorin rahavarannon, mikä on talouden toiminnalle täysin välttämätöntä.

Jostain syystä on muodostunut käytäntö, että keskuspankki konvertoi ko. reservit velkakirjoiksi ja maksaa siitä ylimääräistä korkoa liikepankeille ja eläkerahastoille. Tämä järjestely on kuitenkin täysin järjetön/tarpeeton/rikollinen. 


+ MMT ei ole kapitalismia eikä sosialismia, vaan pelkkä velkarahajärjestelmän makrotalousmalli ts. se kannattaa esittää oikeistolaisille oikeistolaisena makrotalousmallina ja vasemmistolaisille vasemmistolaisena makrotalousmallina.

+ Velkaraha on nerokas talousinnovaatio, mutta se on sekä ymmärretty, että toteutettu väärin. Tällähetkellä sahaamme moottorisahalla käynnistämättä sitä.

+ Euro on MMT-makromallin perusteella virheellinen, samoin EKP:n rahaelvytys/korkosupressio/LTRO.

+ MMT-makromallista voi myös suoraan päätellä, että EKP tulee lähivuosina painamaan liikepankeille maksettavan (pitkän) "valtionvelan"-koron nollaan. Näin toimitaan jo Japanissa, jossa liikepankeille ei enää makseta korkoa ja näin 230%/BKT-"valtionvelka" on pysynyt hyvin hallinnassa.

+ MMT:n alkuvaiheet ja sen keskeiset teesit prof. Wray:n videoluentona: "Modern Money Theory: Intellectual Origins and Policy Implications", (luento 60min + keskusteluosuus 45min)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eikös tämä nykyinen tilanne vaikutakkin kovin keinotekoiselta nyt?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Joo, totta.

Fiat-valuutat on tällähetkellä keskuspankkien letkuruokinnassa ts. korkosupressio/rahaelvytys/LTRO.

=> ei tule onnistumaan. Mutta ongelmia ei tulla myöntämään eikä asioita korjaamaan, vaan nyk. fiat-valuutat ajetaan ojaan saakka, ennenkuin toimiin ryhdytään.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Minusta pitää miettiä, että kumpi hallitsee rahan määrää liikenteessä, keskuspankki vai liikepankit? Eurojärjestelmässä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #5

Molemmat.

Liikkellä oleva raha on peräisin valtion ylijäämäisestä kulutuksesta ja liikepankkien antolainauksesta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #9

Itse en näe asiaa noin. Omalla keskuspankilla tilanne toinen.

Valtio tarvitsee kulutukseensa liikepankin hyväksynnän lainaamiseen (eurossa). Verottaako meitä valtio vai liikepankit?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #11

Omassa valuutassa valtio ei voi lainata rahaa, koska se luo sitä itse. "Ei voi lainata omasta lompsasta"

Valtiolla on samanlainen oikeus rahanluontiin kuin liikepankeillakin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #13

Oman keskuspankin ja oman rahan kohdalla ollaan ideologisilla vesillä.

Mikäli valtio pystyy hallitsemaan rahaa, niin tarvehan ei sinällään ole este. Miten pärjäävät yksityiset liikelaitokset valtion laitoksia vastaan tässä "rahapelissä"?

Valtio ei kuitenkaan ole yritys, kuten nykyisessä ajattelussa nähtävästi ajatellaan. Valtiot on eurossa asetettu samalle kassaluukulle muiden toimijoiden kanssa. Nyt valtio ei saa rahan muodossa etulyöntiasemaa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #15

Erittäin hyvä kysymys kaima!

Liikepankit ovat juurikin tästä syystä ystävällisesti luoneet meille "väärän" fiatin sitoakseen valtion käsiä.

Valtio ja liikepankit kilpailevat keskenään rahanluonnissa ja sen kautta kilpailussa resursseista.

MMT-makromallissa on kuitenkin keskeistä inflaation hallinta, joka kertoo yksiselitteisesti jos ollaan törmätty resurssirajoitteisiin, jolloin verotusta ja budjettipolitiikka on kiristettävä.

Valtio on jokatap. "fiat-master" eli päävastuussa omasta rahastaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Laitan alle oman pohdintani asioiden kulusta kirjoituksena 2014 Kaninkoloon, jossa rahan luonnetta mietittiin. Uskon, että sinun johtopäätöksesi ovat aikalailla samoja.

Kirjoitus:

Tässä on muutama yksinkertaistettu ajatus omista pohdiskeluistani.

Vaihdanta ei ole samanarvoisuuden vaihtamista, vaan tarpeiden tyydyttämistä. Toinen vaihtaja arvostaa toista tavaraa enemmän kuin toista. Miksi muuten vaihtaisi? Otetaan nämä ajatukset pohdinnan lähtökohdaksi.

Kun siis ostan jäätelön, niin arvostan enemmän jäätelöä kuin kolmea euroa. Myyjä arvostaa taas kolmea euroa enemmän, kuin jäätelöä. Toinen tarvitsee jäätelöä ja toinen taas euroja.

Valtio (me?) haluaa kansan töihin. Toteuttaakseen tehtävän valtio laittaa kansan verolle ja luo rahan jota kansakunnan on kerättävä valtiolle. Valtio siis arvostaa kansakunnan työtä enemmän kuin rahaa. Tämä lienee hyvin ymmärrettävää, koska rahaahan valtio voi painaa mielensä mukaan, mutta kaikkia valtion tarvitsemia töitä se ei kykene itse tekemään. Tuottamiaan palveluita ja töitä kansalainen voi nyt myydä valtiolle. Valtio voi myös lainata rahaa kansalaisille, jotta he voisivat toteuttaa isompia tavoitteitaan. Mikäli valtio nyt lainaisi rahat ilman korkoa (korkoakaan ei valtio tarvitse, koska sehän voi painaa rahaa rajattomasti), niin verothan voisi maksaa noilla korottomilla lainatuilla rahoilla ja valtio ei voisi arvostaa työtä ja tuotteita enemmän kuin sen itsensä luomaa rahaa, ja juuri siitähän ei ole puutetta.
Myös jokapäiväisessä elämässä kansalaiset tarvitsevat rahaa, sillä aina on niitä kansalaisia, jotka arvostavat rahaa enemmän kuin ”omia tuotoksiaan”, ja olihan ne verotkin olemassa. Nyt sitten rahan arvo vaihdannan välineenä alkaa muodostua markkinoilla. Korkoja ja veroja säätelemällä valtio käytännössä määrittää ”oravanpyörän” perusvauhdin. Vauhtiin vaikuttaa myös jokaisen henkilökohtaiset halut.

Valtio ei siis tarvitse itse rahaa eikä korkoja, mutta kansalaisten aktiivisuutta se tarvitsee tuottaakseen kansalaisten haluamat palvelut. Raha ei lopu ja korotkin voidaan palauttaa takaisin kiertoon tarpeen mukaan. Kansalainen voi rahaansa vastaan saada viimekädessä veronsa suoritettua tai vaihdettua rahansa jonkun muun maan rahaan erilaisilla vaihtokursseilla. Tärkeä merkitys on kansalaisten luottamuksella rahaan.

Nyt on käytössä erilainen järjestelmä. Valtiot ovat ulkoistaneet rahapolitiikan EKP:n haltuun. EKP ei suoraan osallistu kansalaisten rahaliikenteeseen (paitsi setelit ja kolikot), vaan se on ulkoistettu liikepankeille (huono määritelmä). Uutta rahaa syntyy vain kun joku kävelee pankkiin ja lainaa sitä velkakirjaa ja vakuuksia vastaan. Alun oletuksen mukaan liikepankki laittaa rahalle koron saadakseen enemmän rahaa kuin lainattaessa tai sitten viimeistään realisoimalla vakuudet. Myös valtion on maksettava liikepankeille korkoa, jossa korossa on mukana myös EKP:n liikepankilta mahdollisesti perimä korko.

EKP palauttaa osan korosta valtioille, mutta loppukorko on liikepankkien tuottoa (muista pankit, jotka ovat liian isoja kaatumaan). Aikaisemmin totesin, että periaatteessa valtio ei tarvitse verotuloja, rahaa eikä korkoja. Nyt voin todeta, että valtio tarvitsee verotuloja maksaakseen lainaamansa rahan korot liikepankeille.
Liikepankit siis käytännössä pääsevät verottamaan valtioita, joiden taas on kerättävä korkorahat kansalaisiltaan. Lisäksi korkorahat palautuvat kiertoon pankkien osakkaiden vaiherikkaiden toimien jälkeen, usein muualle kuin velan ottaneeseen valtioon ja pitkällä viiveellä, eikä koskaan täysimääräisesti. Tämä on iso ongelma.

Palatakseni alkuun, niin muistamme, että vaihdanta ei ole samanarvoisuuden vaihtamista, vaan tarpeiden tyydyttämistä. Se joka hallitsee rahaa ja korkoa, määrittää käytännössä muutkin vaihtosuhteet. Ilmeisesti yksityinen rahanluonti nähdään markkinataloudessa oikeudenmukaisempana kuin valtion tekemä rahanluonti. Jokaisella on oikeus olla asiasta omaa mieltä, mutta kyllä vaihtoehtojakin on hyvä miettiä. Näen valtion aseman nykyisessä tilanteessa ongelmallisena, ja valittu leikkauslinja on selvästi poliittinen valinta.

Lopuksi Kanin sanoin:
”Toisin sanoen, nykyisessä järjestelmässä kenenkään työpanoksella (oli se sitten suuri tai pieni) ei ole mitään merkitystä! Ainoastaan sillä rahalla on merkitystä, joka pankista lainataan ja kiertoon kulutetaan.”

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

En aivan pysynyt kärryillä, mutta oma käsitykseni on, että tässä nykyisessä "väärässä" fiatissa liikepankit ovat rahajärjestelmän loisia.

"Oikeassa" fiatissa valtio ei lainaa, vaan käyttää setelikonettaan vastasyklisesti kovan budjetti- ja veropolitiikan alaisena. Alijäämälle on asetettu vaihetluväli syklin ylie esim. 0-10%.

Verotuloja valtio ei tarvitse, vaan verotuksella on muita tärkeitä funktioita kuten esim:

- Taxes create the demand for a sovereign currency “Taxes drive the money!”
- Taxes pull resources from private sector to the government sector
- Taxes reduce income inequality
- Taxes impact inflation and resource allocation

Lisäksi lienee oikein sanoa, ett'

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Taisi kommentti jäädä vajaaksi. Kommentin 5 lisäksi kysyn, että voiko keskuspankki pakottaa liikepankit "lainaamaan" keskuspankkirahaa? Miten inflaatiotavoite saavutetaan. Kuka on todellisuudessa ruorissa?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #8

Hyvä kysymys.

Keskuspankkirahaa ei voi lainata, sitä käytetään vain liikepankkien keskinäisiin maksuselvityksiin ja veronmaksuun.

"Oikeassa" fiatissa valtio on aina ruorissa, tehden "kovaa" vastasyklistä vero- ja budjettipoltiikkaa tietyssä syklin yliolevassa budjettialijäämän vaihteluvälissä (0-10%?), joka pitää inflaation aioissa esim. 1%.

"Oikeassa" fiatissa liikepankit on myös erotettu rahajärjestelmässä loisimisesta antamalla niiden kaatua velkakuplakriisien yhteydessä. Tällöin riskitietoisuus luotonannossa palautuu.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #12

Talousdemokratian sivuilta keskuspankkirahan lainaamisesta:

Näin Suomen Pankin ekonomistit vastasivat seuraaviin kysymyksiin
Miten raha syntyy? Kuka sen luo ja mikä on keskuspankin rooli?

Kaikkein suppein rahan käsite on "keskuspankkiraha". Se koostuu setelistöstä ja pankkien talletuksista keskuspankissa. Keskuspankkitalletuksia yksittäinen pankki voi saada joko lainaamalla keskuspankista (Suomessa Suomen Pankista) tai maksusuorituksina muilta pankeilta - tai joiltain harvoilta muilta tahoilta, joilla on tili keskuspankissa. Näiden keskuspankkitalletusten kanssa ei tavallinen kotitalous joudu tekemisiin, mutta esim. viime vuoden lopussa Suomen Pankissa oli yli kahdeksan miljardin euron edestä tämmöisiä talletuksia.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

- On vain arvovalinta, minne julkinen raha ohjataan.

- Muistaakseni Keynesin metodi vaikuttaa rahan määrään markkinoilla ja samalla talouden kasvun ja taantumisen hallintaan oli verotus. Näin siis niissä oloissa teesit yksi ja neljä ovat ristiriidassa keskenään.

- Nuo esitetyt neljä teesiä olivat mahdollisia vielä Mauno Koiviston aikoihin saakka myös Suomessa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Joo on arvovalinta ja se kuuluu politiikan saralle, eikä se suoranaisesti kuulu MMT-makromalliin. MMT-proffat ovat kylläkin progressiivisia/liberaaleja.

- vastasyklisyys lienee Keynesiltä. MMT:ssä ajatellaan, että verotuksen pakollisuus luo varsinaisen tarpeen valtion rahalle kansalaisten keskuudessa ts. valtio "haluaa kansalaistensa haluavan" oman rahansa. Mutta kertyneitä verotuloja valtio ei sinänsä tarvitse. Pitää myös huomioida, että verotuskin on vain kirjanpitoa. Mitään rahasäilöä mihin verot menevät ei ole olemassa.

- euro on virhe ja se tulisi purkaa. Sen jälkeen tulisi tehdä raha- ja pankkiuudistus.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Tulipahan vielä mieleeni, että siirtyminen rahatalouteen alkoi, kun kruunu ei huolinut veroparseleikseen kapahaukia tai oravannahkoja, vaan ne piti myydä markkinoilla. Lisäsi varmaan taloudellista aktiviteettia ja taisipa rahakin olla kruunun kirjoittamia inflatoorisia vekseleitä enimäkseen, siis fiat-rahaa. Kruunun tavoite oli saada lisää vaihdantaa ja samalla talonpojat tiukkaan otteeseen, muutenhan olisivat maanneet talvet uuninpankolla ja sodankäynti olisi jäänyt rahoittamatta ja samoin taidehankinnat Italiasta.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Joo, talous pitää ensin monetisoida veropakolla. Barter-taloutta on hankalampi verottaa.

Verotuksen voi nähdä myös hienostuneempana "varastamisena", sillä mikä ennen käytiin hakemassa suoraan vilja-aitasta ostetaan nykyisin tyylikkäästi fiat-rahalla.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Verottaminen ei ole ollut mitenkään mahdotonta vaikka rahaa ei ole ollutkaan. Lisäksi taitaa ajatus barter-taloudesta olla enemmän tai vähemmän mielikuvitusta siinä mielessä missä se yleensä esitetään. Talouskirjallisuudessahan on taipumusta maalata jonkinlainen maaginen siirtymä barter-taloudesta rahan käyttöön.

Asiaa on David Graeber -niminen antropologi käsitellyt kirjassaan Debt: The First 5,000 Years. Kieltämättä Graeber on joissain kohdissa hieman huolimaton, tahallaan tai tahattomasti, mutta kirja on kuitenkin lukemisen arvoinen.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #17

Tuossa taitaa olla perää, en ole kunnolla perehtynyt.

Myös muinainen jalometallien liudentaminen taitaa olla jonkinlaista "alijäämäistä kulutusta" valtion taholta.

Btw. olen siis pro-fiat kunhan se toteutetaan oikein, eikä täysin väärin niinkuin nyt: "fiat-mopo on viallinen eikä kuski (valtio) osaa ajaa sillä."

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Maailmantalous.net sivuilta.

Liikepankit voivat saada valtion velkakirjat haltuunsa vain keskuspankkirahaa käyttämällä. Näin ollen liikepankkien on aina hankittava taseisiinsa keskuspankkirahaa, ennen kuin ne voivat toimia välittäjinä valtion velkakirjojen myynnissä sijoittajille. Liikepankkien on siis ennen maksun suoritusta käännyttävä keskuspankin (tai muiden keskuspankkirahaa hallussaan pitävien tahojen) puoleen ja lainattava valtiolle maksettava määrä keskuspankkirahaa, jos niiden omat keskuspankkirahavarannot eivät riitä maksun selvittämiseen. Sama koskee verotusta. Jotta liikepankit pystyisivät tilittämään niiden tileille kertyneet verot valtion keskuspankkitilille, on pankkien luovuttava tilitystä vastaavasta määrästä keskuspankkirahaa. Vain tällä tavalla maksusuoritus saa lopullisen vahvistuksen.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Joo tuo on se klassinen selitys valtion rahan "lainaamiselle".

Oikeasti nuo rahavarannot ovat syntyneet valtion alijäämäisen kulutuksen kautta ja kiertäneet talouden kautta yritysten ja yksityisten tileille.

Oikea logiikka on siis se, että ensin valtion pitää kuluttaa ja sitten syntyy talletuksia ja liikepankkien ylijäämävarantoja.

Liikepankeilla on sama logiikka: ensin myönnetään laina asiakkalle ja sitten rahat kirjautuvat talletustilille.

Myös tämä kohta on Wray:n videolla, kannattaa katsoa!

Tuo verokohta on oikein!

--

Olen lukenut Wray:n kirjaa kolme viikkoa, enkä ole vielä kaikkea ymmärtänyt.

Teen ehkä uuden jutun jos jotain olennaista vielä paljastuu.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Vastasin aika sekavasti.

Yksinkertaisesti: kun valtio kuluttaa, keskuspankkivarannot kasvaa ja kun valtio verottaa varannot supistuvat.

Valtion alijäämäinen kulutus ("deficit spending") kasaantuu liikepankkien ylijäämäreserveiksi, joka on samalla yksityisen sektorin rahavaranto.

Jostain eriskummalisesta syystä valtio haluaa maksaa ylimääräistä korkoa ko reserveistä bondi-kaupan avulla. Se on täysin tarpeetonta/järjetöntä/rikollista.

Todellisuudessa valtiolla ei ole velkaa, sillä itseluodun rahan lainaaminen takaisin itselle on looginen mahdottomuus.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #24

"Todellisuudessa valtiolla ei ole velkaa, sillä itseluodun rahan lainaaminen takaisin itselle on looginen mahdottomuus."

Puhutko valtioista, joilla on oma keskuspankki vai nykytilanteesta euron kanssa?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #26

Joo siis siinä tapauksessa, että on itsenäinen keskuspankki.

Tuo "lainailu" on pelkkä harhautusta, sanoisinpa että megakusetusta. Sitä ei oikeasti tarvitse tehdä.

--

Euro ja muutkin fiat-rahat on toteutettu ja ymmärretty väärin. Missään maassa ei ole tällähetkellä oikeaa fiat-rahaa käytössä.

Oikeaan fiat-rahaan tulisi siirtyä, mutta se on poliittisesti mahdotonta, sillä valtaeliitti ei sitä halua. Oikeassa fiatissa kaikki hyötyvät, mutta nykyisessä lähinnä rikkaat.

Oikea fiat: suora keskuspankkirahoitus, liikepankit toimivat markkinoilla omalla riskillään ("no bail-out"). Kova vastasyklinen vero- ja budjettipolitiikka.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #27

Liikepankkien provisio-oikeus veroihin on kyllä jotain ihmeellistä. Yritykset ovat lobanneet valtiot samaan asemaan yritysten kanssa rahoituksen osalta. Minusta jopa meidän sote-uudistus saa uusia ulottuvuuksia tämän seurauksena. Valtio ei kuitenkaan ole yritys.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #28

Nykyisessä virheellisessä fiat-järjestelmässä liikepankit kuuppavat valtiota (eli kansalaisia) kahdesta suunnasta "lainaamalla" valtiolle sen omaa rahaa ts. alijäämää.

Oikessa fiatissa valtio vain lisää alijäämän kautta lisää rahaa kiertoon ja tarvittaessa verottaa pois kierrosta.

Lisäksi pankkien antolainaus ei tapahdu markkinaehtoisesti, sillä valtio (=veronmaksajat) ovat lopulta aina pankkien takuumiehinä.

Oikessa fiatissa yksityinen lainanluonti tapahtuu pankin asiakkaiden ja omistajien omalla riskillä.

Mutta kuten sanottua, valtaeliitti tulee vastustamaan kaikkia rahajärjestelmän muutoksia.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Niinhän se menee kaksinkertaisessa kirjanpidossa, kun tilien pitää mennä tasan. Samasta syystä vientituloja janoavat kaikki valtiot.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Raha ja Talous-blogin mukaan:

yksityisen sektorin rahoitustase+ulkomaan sektorin rahoitustase+julkisen sektorin rahoitustase=0

Tästä seuraa esim. se, että yksityinen sektori ei pysty yksin luomaan nettovarallisuutta. Tuo on hyvä yhtälö muistaa. Samaisesta syystä viennin plussat ovat niin haluttuja, sillä tällöin maan nettovarallisuus voi kasvaa. "Toiset maat velkaantuvat puolestamme", vrt. Kreikka.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Tuo on aivan keskeinen kaava tietää ja ymmärtää!

MMT:ssä korostetaan valtionvelan muodostavan yksityisen sektorin rahavarannon.

Viennin ylijäämistä kilpailua pidetään turhana.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kiitoksia hyvästä kirjoituksesta Jari - mielestäni nykyisen rahajärjestelmän keskeisin ongelma on siinä, että se luo ylimääräistä kysyntää julkiselle sektorille, joka hidastaa työn tuottavuuden kasvua. (koska työn tuottavuus kasvaa merkittävästi hitaammin julkisella kuin yksityisellä)

Tämä heijastuu myös yksityissektorille, eli esim. yritystuet ylläpitävät tehotonta liiketoimintaa yksityisellä puolella, joka hidastaa työn tuottavuuden kasvua sielläkin.

Tämä kokeilu tulee näkemään loppunsa seuraavan 50 vuoden aikana, mutta siihen mennessä hinta menetettynä elintasona tulee olemaan merkittävä.

Aiheesta lisää:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246480-s...

Triviaali ratkaisu olisi ohjata lisääntynyt kysyntä kansalaisille valtion sijaan - näin kilpailu pitäisi huolen siitä että työn tuottavuus kasvaisi maksimaalisesti.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kiitos kiittämästä Amos!

EKP:n LTRO on virheellinen ratkaisu. Sillä on vain paisutettu asset-kupla.

Teoriassa olisi pitänyt velkaelvyttää. Mutta koska euro on virheellisesti rakennettu, se ei olisi todnäk kuitenkaan pelastanut tilannetta.

Itse en näe eurolla enää mitään toivoa. Ainoa kysymys on kuinka kauan tässä enää kärvistellään.

--

Itsekin laittaisin yksityisen sektorin talousveturiksi ja valtion toimimaan vastasyklisesti

Tärkeintä olisi kuitenkin, että nyt vihdoinkin ymmärtäisimme kuinka fiat-raha oikeasti toimii. MMT tarjoaa siihen mielestäni hyvän makromallin.

En usko äkilliseen muutokseen, mutta ajattelin kuitenkin jokatap. harrastaa tätä kansanvalistusta rahajärjestelmistä.

Toimituksen poiminnat