Kansan Talous Talousseurantaa ja muuta tarkkailua

St1:n syvälämpöhanke etenee suotuisasti

  • Fortumin Otaniemen lämpölaitos ja St1:n porausalue (Lähde: Wikimedia/Markus Säynevirta))
    Fortumin Otaniemen lämpölaitos ja St1:n porausalue (Lähde: Wikimedia/Markus Säynevirta))


Ensikuulemalta suhtauduin hyvin skeptisesti St1:n Otaniemen syvälämpöhankkeeseen, sillä ajattelin kallioperän kovuuden olevan ylivoimaisen suuri haaste taloudellisesti kannattavan geovoimalan toteuttamiseksi Suomessa. St1 on kuitenkin osoittanut minun, ja varmaan monen muunkin maallikon, ennakkoluulot vääriksi ja hanke onkin edennyt lähes täysin suunnitelmien mukaisesti porausteknisistä haasteista huolimatta.

Viimeisimpänä edistysaskeleena St1 on tiedottanut korkeapaineisilla vesi-impulsseilla tehdyn vesistimulaation onnistumisesta. Stimulaatiolla oli tarkoitus selvittää kuinka hyvin vesi etenee kovassa graniitissa olevissa halkeamissa:

"
St1 Otaniemen syvälämpöhanke etenee kallioperätutkimuksen seuraavaan vaiheeseen. Kesän aikana suoritettu vesistimulaatio täytti positiivisimmat ennakko-odotukset ja Espoon kallioperään pumpattu vesimäärä vastasi lähtöolettamien ylärajaa, mikä käytännössä antaa odottaa erinomaisia lämpötehoja tulevassa laitoksessa.
"

Lämpölaitoksen tehoksi on otaksuttu n. 40MW, joka näyttäisi ko. tiedotteen perusteella myös toteutuvankin. Muistaakseni ko. teho vastaa n. 10% Espoon kaukolämpötarpeesta. Mikäli kehitettävänä oleva syvälämpöteknologia todellakin osoittautuu oikeasti toimivaksi ja monistettavaksi konseptiksi, voitaneen tällaisia voimaloita rakentaa Suomeen kymmenittäin ja silloin puhuttaisiin kokonaisuudessaan jo yhden ydinvoimalayksikön teholuokasta.

Syvälämpövoimaloiden energiantuotanto olisi tietysti lähes päästötöntä. Kansantaloudellisena lisähyötynä ne korvaisivat myös tuontienergiaa. On myös ilmeistä, että lämmöntuotannossa tarvittavan työvoiman tarve olisi liki olematon, sillä voimalat ovat lähes täysautomaattisia eikä polttoaineen toimitusketjua tietenkään tarvita.

Mikäli syvälämpöteknologia osoittautuu lopulta täysin toimivaksi, voidaan jo puhua uuden perusinnovaation syntymisestä. Taloudelliset, tekniset ja yhteiskunnalliset perusinnovaatiot ovat erittäin tärkeitä, sillä ne lisäävät  hyppäyksenomaisesti sekä hyvinvointiamme että elintasoamme. Esimerkkeinä perusinnovaatiosta mainittakoon vaikkapa: sähkö, höyryvoima, raha, luotto, demokratia ja tasa-arvo. Tälle listalle laittaisin myös syvälämmön, mikäli siitä lopulta tulee globaalisti merkittävä kaukolämmön tuotantomuoto.

Me suomalaiset olemme todistetusti hyvin fiksua porukkaa, sillä olemme kyenneet luomaan tänne kylmään Pohjolaan yhden maailman vauraimmista ja vakaimmista yhteiskunnista. Jatkossa meillä menee vielä entistäkin paremmin, mikäli kykenemme vielä lisää hillitsemään omia inhimillisiä heikkouksiamme kuten esim: ahneutta, itsekkyyttä ja lyhytnäköisyyttä, sekä alamme toimia enemmän yksissätuumin ekologisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti kestävien uusien perusinnovaatioiden löytämiseksi ja kehittämiseksi. Hyviä me jo ollaan, mutta pystymme vielä paljon parempaankin.

--

Asiasta avaruuteen:

Radikaali uusi idea, sekä sitä toteuttava innostunut tiimi, saa kirjaimellisestikin ns."homman lentämään". Hyvänä esimerkkinä on Elon Muskin SpaceX yhtiö, joka kehittää uudelleenkäytettäviä kantoraketteja, joiden avulla laukaisukustannukset putoavat murto-osaan entisestä.

Falcon Heavy -kantoraketin ensilaukaisun katselu on hyvin inspiroivaa katseltavaa: täysi inhimillinen potentiaali vapautuu, kun on suuri tavoite sekä lahjakkutta ja innostusta. Kun näkee apurakettien palaavan täydellisessä synkroonissa laskeutumisalueilleen, niin ymmärtää, että tämä porukka pystyy vielä paljon muuhunkin, kuten esim. toteuttamaan Elon Muskin unelman pysyvästä Mars-tukikohdasta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Suomalaista innovatiivisuutta on myös se, että siinä vaiheessa kun bisnes kannattaa, yritys myydään ulkomaille ja sitten vasta rahastus alkaakin.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Valitettavasti usein näin on.

Meillä ei ole riittävästi kansainvälisen tason bisnesosaamista. Tässä asiassa olen vilpittömästi kateellinen ruotsalaisille.

Myös poliitikot ovat kunnostautuneet kansallisvarallisuuden lahjoittamisesta alihintaan ulkomaisille sijoittajille.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

St1 on välillä osoittanut ihailtavaa ennakkoluulottomuutta kokeiluillaan; usein jopa omilla rahoillaan. Pisteet siitä.
Tuolla laitoksella on ilmeisesti tarkoitus ottaa maaperästä lämpöä ja siirtää lämpö kaukolämpöverkkoon? Eikö tuolla lämpötilaerolla kannattaisi jo yrittä tehdä sähköäkin?
Esimerkiksi Lockheed Martin tekee Hawaijilla sähköä n 20 asteen lämpötilaerolla merestä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Ocean_thermal_energy...

Suomessahan tilanne on siinä suhteessa onnellinen, että täällä lämpötilaeroja piisaa - ja mitä kovempi pakkanen, sitä enemmän.

Joku lämmön vuodenaikavarasto olisi myös kiinnostava pilottihanke. Jos esimerkiksi mereen upottaa eristetyn, vedellä täytetyn pussin, siihen voi kesän aikana ladata lähes rajattoman määrän aurinkolämpöä. Rakenne on myös erittäin helppo toteuttaa verrattuna vastaavan kokoiseen, tavalliseen säiliöön tai maahan louhittuun tilaan.
Jos pussi on riittävän suuri, on sen pinta-alan ja tilavuuden suhde sellainen, että lämpötila alenee hyvin hitaasti. Ainakin sillä voisi lämmityskautta huomattavasti lyhentää.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Joo, Anttosella on täysin oikea ja ihailtava asenne innovointiin.

St1:n Saharan metsityshanke on myös mukavan ennakkoluuloton ja mielestäni totetutettavissa oleva hanke:

https://www.st1.fi/st1-pilotoi-kestavaa-hiilensido...

--

En tyrmää myöskään tuota sinun pussitusideaa. Monet mullistavat ideathan kuulostaa ensialkuun mahdottomilta/hulluilta, mutta leviävät lopulta sitten kuin kulovalkea.

Suomen pitäisi ottaa räyhäkkä linja kaiken uuden ja mullistavan kokeilussa, kuten esim: perustulo, pien(lämpö)ydinvoimalat ja esim. vaikkapa Taloudemokratian sähköinen käteinen aloite:

http://talousdemokratia.fi/sahkoinen-kateinen/

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Nyt on siis ensimerkkejä, että hanke saattaa onnistua, syvälämpökaivo toimia.
Lopullisempaa päätelmää voinee tehdä, kun toimintaa on pyöritetty muutama vuosi, sanotaan nyt vaikka 5 vuotta. Näihin kun on muulla liittynyt yllättäviä sivuvaikutuksia, kuten maanjäristyksiä Sveitsissä.

Jos eläisimme polttamalla saatavan sähkön teknologiassa, tämä hanke ei välttämättä olisi kovinkaan edullinen. Onhan polttovoimalaitoksen kaukolämpö aika pitkälle ilmaisenergiaa. Hintaa tulee lämmön siirrosta kuluttajille, mutta siitähän ei tässäkään olla ainakaan heti säästämässä. Jos taas siirrymme pitkälti tuuli- ja aurinkosähköön, eli sattumaenergiaan, tämä on erittäin tärkeä keksintö, jolla estetään ihmisten jäätyminen muutoin ehkä pimeissä asunnoissaan.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Useampi vuosi menee ennenkuin voidaan tehdä lopullista arviointia: mitkä ovat kustannukset laitosten "sarjatuotannossa" ja esim riittääkö kaivossa lämpöä tarpeeksi ts. mikä on kallioperän ns. lämpövuo (lämpöjohtavuus).

Jokatap pääasia, että kokeillaan näitä räväköitä ideoita. Välillä tulee tietysti huteja mutta ei sitä jättipottiakaan koskaan tule ellei kokeile mitään uutta ja radikaalia.

Toimituksen poiminnat