Kansan Talous Talousseurantaa ja muuta tarkkailua

Riksbanken suunnittelee keskuspankkitilien avaamista kansalaisille

  • Riksbanken, maailman vanhin keskuspankki, since 1668 (lähde: riksbanken.se)
    Riksbanken, maailman vanhin keskuspankki, since 1668 (lähde: riksbanken.se)

 

Miltä tuntuisi sellainen ajatus, että kaikilla kansalaisilla olisi talletustili, jolla olisi rajaton talletussuoja, maksutapahtumat olisivat reaaliaikaisia 24/7 ja tili olisi täysin suojassa mahdollisilta pankkikriiseiltä ja pankkijärjestelmien häiriöiltä?

Arvatenkin erittäin hyvältä. 

Ja juuri sellaista Ruotsin keskuspankki, Riksbanken, onkin suunnittelemassa eli kaikille kansalaisille mahdollisesti tarjottavia ns. keskuspankkitilejä, joilla on juuri em. ominaisuudet.


 

Keskuspankkitileillä oleva raha on valtion luomaa ns. keskuspankkirahaa. Meille kaikille tuttu käteinen on keskuspankkirahan fyysinen muoto. Kaikilla liikepankeilla on jo nyt olemassa omat keskuspankkitilinsä, joilla olevia varoja ne käyttävät keskinäisiiin maksuselvityksiinsä sekä kattamaan talletusten ns. vähimmäisvarantovaatimukset (euroalueella 1%). 

Kansalaisten keskuspankkitilestä Riksbanken käyttää omaa työnimeä "e-krona". Yleisnimitys ko. tileille on "digitaalinen käteinen" ("digital cash") tai "sähköinen käteinen". Alustavat selvitykset e-kronasta on nyt tehty ja niihin perustuva yhteenveto on julkaistu artikkelikokoelmana Riksbankenin "Economic Review"-julkaisussa 3/2018.

"e-krona"-esiselvityksen lopputoteamus on rohkaiseva:

"
In short, we do not find any decisive argument against the issuance of an e-krona. We
do, however, see significant benefits that an e-krona could bring to the real sector in the
form of economic and technological resilience. An e-krona has the potential to make the
real economy more resilient to economic and technological shocks since an e-krona would
facilitate continued access to a safe, generally accepted means of payments even when other
means of payments became either economically or technologically unreliable.
", s.98

Mahdollisina ongelmina mainitaan talletuspako liikepankeista keskuspankkitileille mahdollisten pankkikriisien yhteydessä sekä kohoavat luottojen korot, sillä liikepankit joutuisivat syntyneessä uudessa tilanteessa kilpailemaan talletuksista keskuspankkitilien kanssa.

Kaikille "raha-asioista" kiinnostuneille julkaisussa on myös mielenkiintoiset artikkelit mm. rahan historiasta ja määritelmästä sekä Riksbankenin käteismonopolin syntymisestä (v1883), jolloin valtion setelistö syrjäytti lopullisesti aluepankkien liikkellelaskemat setelistöt.

Tuolloin ei tietenkään osattu kuvitella, että liikepankkien talletukset tulisivat puolestaan lopulta syrjäyttämään valtion käteisen. Mutta nyt kuitenkin ollaan juuri sellaisessa tilanteessa:

"
At the time of the (creation of the) banknote monopoly, it was not possible to predict that technological developments would result in deposits displacing cash. Today, this is a fact and the Riksbank needs to consider a digital alternative to banknotes and coins.
", s.14


 

Tällähetkellä jo n. 90% taloudessa käytettävästä rahasta on yksityisten liikepankkien luotonluonnin yhteydessä  korollisena luomaa "yksityistä rahaa" ts. tilirahaa (pankkitalletuksia). "Julkisen rahan" eli käteisen osuus on täten enää vain n. 10% (Iivarinen, s.25)

Yksityisellä rahalla on kuitenkin ainakin seuraavanlaisia perusvikoja: 

  • Mikäli luotot jäävät maksamatta takaisin pankille, häviää vastaava määrä rahaa "bittiavaruuteen" tai pahimmassa tapauksessa koko pankki menee nurin holtittoman luotonluonnin seurauksena. Ja mikäli tarpeeksi suuri pankki menee nurin, lamaantuu koko pankkijärjestelmä, eikä yhdestäkään pankista saa enää killinkiäkään ulos, ainakaan hetkellisesti. 
  • Pankkiluotot maksetaan takaisin pankkiin vasta pitkällä aikavälillä, kun taas pankki on pyynnöstä velvollinen toimittamaan välittömästi tilin saldoa vastaavan määrän keskuspankkirahaa/käteistä asiakkaalle. Hienosti sanottuna pankit varat (= luotot asiakkaille) ja velat (= talletukset asiakkailta) ovat eri maturiteeteissa (Iivarinen,s.27). Fyysistä käteistä ei myöskään ylipäänsä ole edes olemassa niin paljoa, että kaikki pankkitalletukset voitaisiin muuttaa välittömästi käteiseksi.
  • Nykyjärjestelmässä ihmiset joutuvat tahtomattaan tukemaan pankkien riskipitoista luototustuimintaa, minkä tarkoitus on hyödyttää pankin osakkeenomistajia. Ihmisillä pitää olla oikeus turvallisiin talletuksiin ja maksujärjestelmään tukematta jonkin toisen osapuolen riskipitoista liiketoimintaa.
  • Ei ole mitenkään perusteltavissa, että valtio antaa talletussuojan yksityisesti luodulle rahalle vaikka sillä on rajattomasti tarjolla omaa talletusuojattua rahaa eli keskuspankkirahaa.

 

Käteisen käyttäminen on koko ajan laskusuunnassa ja väistämättä onkin edessämme tilanne, että taloudessa on käytössä lähes pelkästään yksityistä rahaa. Valtiolla on kuitenkin velvollisuus pitää aina tarjolla laillista maksuvälinettä. 

Kuten edellä jo todettua, ei myöskään ole mitenkään perusteltua pakottaa kansalaisia yksityisen luotonluonnin takuumiehiksi, kuten nykyisin tapahtuu. Myöskin tämä seikka puoltaa sitä, että valtio on velvollinen tarjoamaan kansalaisilleen mahdollisuuden käyttää fyysisen keskuspankkirahan ohella myös digitaalista keskuspankkirahaa.

Seuraavaksi Riksbanken selvittää e-kronan eri totetutusvaihtoehtoja vuosien 2019-20 aikana, jonka jälkeen tehdään lopullinen päätös sen mahdollisesta käyttöönotosta.

Riksbankenin "e-krona"-hanke on oikea askel siihen suuntaan, että pankkitoiminta muuttuu lopultakin normaaliksi markkinataloudessa tapahtuvaksi liiketoiminnaksi, jossa myöskin tappiot ovat yksityisiä, eivätkä kaadu aina yhteiskunnan syliin kuten nykyisin. 

 

Toivottavasti ruotsalaiset toimivat tässäkin asiassa rohkeina suunnannäyttäjinä muulle maailmalle!


 

+  Linkkejä digitaalista käteistä käsittelevään materiaaliin by Talousdemokratia ry

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Nykyajan Suomessa ihminen on milteipä pakotettu asiakassuhteeseen jonkun yksityisen pankin kanssa. Järkevästi toteutettuna tuollainen kansalaispankkitili auttaisi myös niitä, joilla on vaikeuksia avata sitä yksityispankkitiliä.
Jos kansalaispankkitili ei mahdollistaisi asuntolainoitusta eikä muutakan lainanottoa keskuspankista, se ei ilmeisti liikaa kilpailisi markkinoilla olevien yksityispankkien kanssa.

Koska Suomi ei enää ole itsenäinen maa rahansa osalta, Suomessa ei tuota voitane toteuttaa ennen EU:n mahdollista romahdusta.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Lainoitusominasuutta ko. tilillä ei ole.

Itse totetuttaisin pankkijärjestelmän kokonaisreformin niin, että kaikki talletustilit olisivat Suomen Pankissa ja vain korolliset (=riskilliset) luotonluonnilla luodut säästötilit jäisivät liikepankkien kontolle.

Tämän jälkeen kaikki pankkien julkinen tukeminen lopetettaisiin: ei talletussuojaa eikä pankkien pelastuspaketteja, vaan pankin omistajat ja asiakkaat kärsisivät mahd. tappiot kokonaisvaltaisesti. Tällöin pankkien riskitietoisuus palautuisi ja luotonluonti pysyisi hallinnassa.

--

Risto, olet oikeassa, tätä ei voi toteuttaa euroalueella, sillä se on liian heikossa hapessa.

Keskuspankkitilit mahdollistavat välittömän talletuspaon kriisipankeista, eikä EKP uskalla antaa tällaista mahdollisuutta eurokansalaisille.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Mielenkiintoista. Lisää tietoa toki tarvitaan tarkempien analyysien tekemiseksi. Euron kohdalla pankit tulevat aloittamaan valtaisan lobbauksen haitoista. Olisi kiva tietää, että onko Nordean pääkonttorin siirrolla ollut joku vaikutus näihin avauksiin Ruotsissa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Käsittäkseni norjalaiset ja tanskalaiset myös selvittävät samaa asiaa.

"e-krona"-selvitys taisi alkaa 2016. Nordea on varmasti ollut tietoinen asiasta.

Liikepankit vastustaisivat ankarasti vastaavaa hanketta euroalueella, eikä EKP uskalla talletuspaon pelossaan tukea tällaista hanketta.

+ EKP on suurista keskuspankeista heikoin, sillä sen takana ei ole yhtenäistä (liitto)valtiorakennetta ts. se kaatuu ensimmäisenä jos/kun iso rytinä alkaa.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Näyttää siltä, että pohjoismaiset naapurimme osaavat harrastaa järkevää ajattelua.

Kiitokset blogista - en tätä ennen tiennytkään että Ruotsissa kyseinen hanke on jo näin pitkälle valmisteltu.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #9

Kiitos palauttesta Timo!

Minutkin yllätti kuinka pitkällä ruotsalaiset jo ovat, ja myös ilmeisen tosissaan ko. julkaisun perusteella: hyvää analyysia keskuspankkitoiminnan kehityksestä ja siitä kuinka e-krona sopisi sen jatkeeksi.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Onko kyseessä lohkoketjuteknologiaan perustuva raha?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Ei.

Euroalueella on käytössä EKP:n ns. Target2-maksujärjestelmä, jossa ovat liikepankkien keskuspankkitilit. Samanlaiset tilit tulisivat joka kansalaiselle mikäli EKP lähtisi tähän mukaan (ei lähde). Ruotsilla on oma, vastaava kansallinen RIX-keskuspankkijärjestelmä.

Vaatisi varmaankin myös lisäinfraa ja -softaa keskuspankkiin.

Asiakasrajapinta voisi olla avoin, jolloin käyttöliittymätoimittajia voisi olla lukuisia. Näin on käsittääkseni ruotsalaisten tarkoitus toimia.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Pankit ovat jo ottaneet käyttöön XRP-kryptovaluutan maksujen välitykseen korvaamaan SWIFT-järjestelmää, jolloin maksut voidaan toteuttaa reaaliajassa ja edullisesti. En juuri tunne näitä mekanismeja, mutta käsittääkseni siinä olisi jo valmis alusta, jolla voidaan siirtää mitä tahansa valuuttaa ja minne tahansa maailmaan.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #7

Tuosta en ole kuullutkaan. Se on ilmeisesti anonyymi maksujärjestelmä?

--

Juttuni käsitteli kuitenkin rahan luonnetta:

Keskuspankkitilin idea on, että kansalaiset alkaisivat jälleen käyttää valtion rahaa talletuksiin ja maksamiseen, mikä vakauttaisi pankkijärjestelmän ja talouden.

Nykyään ihmiset käyttävät siis pankkien luomaa rahaa, mikä ei ole edes laillisesti rahaa, koska sillä ei voi maksaa veroja. Verot voi maksaa vain valtion rahalla ts. keskuspankkirahalla kuten käteisellä.

Koko valtiollinen rahajärjestelmä on luotu veronkannon mahdollistamiseksi: valtio kuluttaa omaa rahaansa (keskuspankkirahaa) talouteen ja kerää sen sitten veroina pois.

Esim. seteleitä voi pitää kuvainnollisesti veronmaksulipukkeina, joita voi myös käyttää tavaroiden ja palveluiden ostamiseen.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #8

En tarkemmin osaa selittää... siinä on oma XRP-valuuttansa vaihdon välineenä ja Ripple-alusta millä se toimii. Taitaa olla jo Nordeakin menossa siihen. Lohkoketjutekniikalla toimii.

https://www.valuuttamuunnin.eu/ripple/

Minun pitää vielä miettiä noita mekanismeja... ei nyt kristallisoidu tuo ruotsalaisten systeemi.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #10

Jos oikein typistää niin me emme nyt käytä oikeaa rahaa, koska vain valtion raha on sitä oikeaa rahaa. Nyt käytössämme on pankkien luoma "Roope Ankka"-raha.

--

Kansalaiset eivät huomaisi siirtymistä keskuspankkirahaan juuri mitenkään: web-, mobiili- ja kauppamaksut tapahtuisivat kuten ennenkin. Tosin aina reaaliaikaisesti eikä pankki- ja talouskriisit vaikuttaisi maksamiseen mitenkään ja kaikki rahat olisivat aina turvassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Aivan selkeästi erottuu miten muut pohjoismaat pyrkivät ajamaan kansalaistensa etuja myös EU:ssa jossa Suomi toimii täysin tahdottomana ajopuuna.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kyllä ruotsalaisille pitää taas nostaa hattua: pidempi historia, parempi kansallinen itsetunto ja enemmän rohkeutta uudistua.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Raha häviää "bittiavaruuteen" lainoja maksettaessa ei silloin,
kun lainat jää maksamatta.

Korko jää pankille mutta lyhennystä ei periaatteessa tarvita.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Totta, velkaraha tulee tyhjästä ja lyhennettäessä katoaa takaisin samaan paikkaan.

--

Oikea ongelma on se, että valtio (=veronmaksajat) omaa hölmöyttään korvaavat pankkien merkittävät tappiot pankkikriisien yhteydessä.

Talletusuojaa ei myöskään tarvita, sillä valtiolla on tarjolla omaa talletussuojattua rahaansa.

Ylipäänsä valtion tulisi ottaa kaikki hyöty omasta rahajärjestelmästään, mutta jostain syystä kieltäytyy kunniasta.

Toimituksen poiminnat